Päiväkirja

5.9.10 Sage Journals avoimet ovat 15.10 saakka http://online.sagepub.com/

18.8.10 Teknologian sosiaalipsykologia

HY Sosiaalipsykologian syventävistä opinnoista löytyi teknologian sosiaalipsykologian tentti, jossa kaipaamaani kirjallisuutta aiheesta (en voi tenttiä, koska olen sivuaineopiskelija, mutta muistiin)

* Aro, J. Tietoteknologinen kehitys ja yhteiskunnallinen muutos teoksessa M. Vuorensyrjä & R. Savolainen (toim.): Tieto ja tietoyhteiskunta (139-157).
* Boyd, D.M. Why Youth -Heart- Social Network Sites. The Role of Networked Publics in Teenage Social Life teoksessa David Buckingham (ed.): Youth, Identity, and Digital Media (119-142). (Löytyy myös: www.danah.org/papers/WhyYouthHeart.pdf .)
* Fernback, J: Beyond the Diluted Community Concept: a Symbolic Interactionist Perspective on Online Social Relations (New Media & Society, 9 (1), 49 - 69.)
* Hankonen N, Ristolainen H. & Lehtinen V: Sosiaalipsykologisia lähestymistapoja verkkovuorovaikutukseen. Psykologia 42(4), 276-288.
* Kilpiö A: Opettajien teknologiasuhteen luonne ja muodostuminen. Löytyy elektronisena e-thesisksestä.
* Pinch, T. J. & Bijker, W. E.: . The Social Construction of Facts and Artifacts Or How the Sociology of Science and the Sociology of Technology Might Benefit Each Other (Social Studies of Science 14, 399-441.) (1984)
* Smith, M. A. & Kollock, P.: Communities in Cyberspace. (1999)
* Tamminen S & Matikainen J: Teknologian sosiaalipsykologiaa? Psykologia 42(6), 465-475.

Julkinen sosiologia http://fi.wikiversity.org/wiki/Julkinen_sosiologia Kurssi pidetään 25.2. - 22.4.2010.

27.9.09 ryhmätyö valmistuu INFOH1

Wikiin http://interaktiivinenoppiminen.wikispaces.com/ kirjoiteltu tekstiä ja yhteinen kalvosarja valmistumassa http://docs.google.com/present/view?id=ddrw6qz2_459f745fbgn

Minun piti loikata omasta kiinnostuksen kohteestani (interaktiivisesta estetiikasta sosiaalisen median oppimisympäristöissä) tuon ryhmätyön suhteen. Mutta aihe on elävästi kiinnostava edelleen ja saattaa kehittyä eteenpäin monin tavoin. Nyt kumminkin kirjoittelin lähinnä perusjäsennyksiä aktiivisesta ja avoimesta oppimisesta, sosiaaliseen mediaan soveltuvasta oppimisympäristöjäsennyksestä, keskeisistä ympäristön oppimista tukevista elementeistä sekä oppimisverkostojen merkityksestä.

22.9.09 luento

Kävin ensin uudet lukutaidot luennolla, joka oli tosi innostava. Muistiinpanot kurssin sivulla.

Pelitutkimuksen teorioita: aineisto.

Huizinga: Homo Ludens (1938) tavoittaa inhimillistä leikkimisestä, vastavetona 1800-luvun lopun energian purkamisen teorioille. Leikki on hauskaa toimintaa, omien lakien mukaan toimivaa, esteettistä eli ei välineellistä, itsessään nautittavaa. Myöhemmin nimetty taikapiiriteoriaksi, joka kuitenkin jotenkin supistaa Huizingan teoriaa. Peli on leikkikäyttäytymisen kulttuurinen muoto, leikki on luovaa vapaamuotoista, kun asetetaan säännöt, muoto on pelillinen. H:n mukaan hyötypeliä ei kannata käydä tekemään, koska silloin pelistä katoaa leikillinen ominaisuus. Mutta kyllähän monet kovin tosissaan pelaavat. Peleillä on immersiivinen, uppouttava, ominaisuus. H:n mukaan palkka tai raha ei kuulu aitoon pelaamiseen.

H. hollantilainen, kääntäminen aiheuttaa hankaluuksia, englannin kielen play-sana sisältää myös soittamisen (tai ratissa oleva liikkumatila, klaffi). Termin määritteleminen on tärkeää, ja joidenkin mielestä monimerkityksellisyys taas on kiinnostavaa ja herättää oivalluksia.

Gaming-käsitettä käytetään tietyissä tutkijayhteisöissä rahapeleistä. Gambling uhkapeleistä.

Klassinen peli: selvät sovitut säännöt. Viime aikoina on tutkittu pelejä, joissa ei ole sääntöjä.

Caillous luokittelee pelejä. Leikin / pelin määritelmässä kuusi kohtaa: free, separate, uncertain, unproductive, coverned of rules, make-believe. Paidia - Ludus jatkumo pelien luokittelun ääripäinä, jossa padia on leikillisyyttä lasten leikin kaltaista. Paidiaan kuuluu emergenssi. C:n tutkimus ei tee eroa pelin ja pelin pelaamisen välillä, jota uudempi tutkimus on erotellut.

Kulttuurinen pelitutkimus nousi 1990-luvulla. Eri tieteenalat tulivat tutkimaan pelejä. 2001 Game Studies, DiGRA 2002/3.

Tutustumisen arvoinen kirja Hamlet on the Holodeck.

Ks. myös Pelitutkimus.fi

21.9.09 lähdeluettelo

Helsingin yliopistolla Minervn kirjaston koulutuksessa suositeltiin http://www.refworks.com/

20.9.09 Suoranan oppi

Blogista luettua, loistava ohjenuora:

//”Totuus on yksityiskohdissa” – eli mitä tahansa teetkin, tee se huolella, yksityiskohdat ratkaisevat. Ne paljastavat ajattelun hataruuden. Näin on myös tutkimuksessa, jossa pitäisi pyrkiä yksityiskohtien perusteelliseen opiskelemiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuntee jonkin tietyn keskusteluperinteen kuin omat taskunsa. Käytännössä tämä osoitetaan tutkielman teoriaosassa tai muussa kohdassa – riippuen siitä, mihin rakenteelliseen ratkaisuun tutkielmassa on päädytty – jäsentelemällä tuon keskusteluperinteen olennaiset kysymykset osaksi tutkielmansa kysymyksenasettelua ja kokonaisargumenttia. Pelkään pahoin, että turhan monelta väitöskirjasta havittelevalta tämä perusoppi on päässyt unohtumaan, jos se koskaan edes syntyi. Ei tule tuohesta takkia.

Yliopistossa on monia tuotelinjoja, joissa saatetaan opettaa ajattelutapoja, mutta joissa ei ilmeisesti ole tarkoitettukaan opettaa ajattelemista, pyrkimystä maailman ymmärtämiseen, vaan korkeintaan matkimista, jolla tutkimuksessa ei tee mitään.//

16.9.09 Harjoitustehtävän aloitus ja HYPEA3

Perustettu wiki harjoitustehtävän tekemistä varten http://interaktiivinenoppiminen.wikispaces.com/

Uudet lukutaidot -kurssi alkoi eilen, unohdin sen, mutta mainita, kun netti muistuttaa, vieraileva vinkkaaja jätti tänne wikiin vinkin. HYPEA3 siis, Wikiopistossa ja paikan päällä. Perustin kurssisivun Uudet lukutaidot -kurssille. Kurssill epitää varmaan ilmoittautua virallisesti jossain… pitää etsiä, ilmoittauduin vain Wikiopistoon.

15.9.09 luento INFOH1

Ilmoittauduttu MindTrek-konferenssiin, kuuluu INFOH1-kurssiin. Tehtävä: katso, löydä ja seuraa sellainen paperi, jossa sisältöjä, josta voit ottaa jotain hyödyllistä omaan esseeseesi. JOs oma tutkimusala puuttuu, voit sitten viitata siihen. 13.10. käydään keskustelua konferenssin mielenkiintoisista/vähemmän mielenkiintoisista piirteistä.
Luento 2 aineistot.

Kurssin ohjelma: 29.9. bibliografiatehtävä Moodlealueelle, 29.9. ja 6.10. ryhmätöiden esittelyt n. 20 min + keskustelu, 13.10. lopputapaaminen, essee 19.10. mennessä, luonteeltaan analyyttinen, argumentoitu, tiivis.

Luento: Teksteistä sosiaaliseen tilaan
Täysin uusien ajatusten ja lähestymisten innovointi viime vuosien kuluessa: kuin amalgaamia, seka-ainesta. Mitä tulkintoja interaktiiviselle annetaan? ks. mitä tässä 80-luvulle saakka keskeisesti tekstiä. Klassinen teoria tekstiteoriaa: miten perinteinen lineaarin ehyt teksti muuttuu, kun sitä toteutetaan tietokoneella. 90-luvun jälkeinen teoria internet keskeisenä: interaktiivinen tilana. Ilmaisua, tiedonvälituystä, julkaisua, ihmisten kohtaamista, virtuaalisia tiloja, avaruuksia. Kirjavuus teorioissa selittyy ilmiökentän monisäikeisyytenä. Tekstuaalisuutta että vuorovaikutuksena.

Suositeltava teos Landowin Hypertexr 3.0. Teoksesta useita versioita 92, 97, 06, opuksesta löytyy hypertekstin historiallisia kerrostumia.

Käsitys, mitä teksti on? Moderni aikakausi: teksti välittää selkeän viestin, se tarkoittaa jotain, kiteytyy sanaan teos, merkitys on paikannettavissa alun ja lopun ja viestin kaltaisiin selkeisiin ilmiöihin.

Strukturalimi painotti eheitä kauniita, selkeitä tuotteita. Jälkistrukturalismi on kiinnostunut alueista, joissa selkeys ei tunnu toteutuvan. Taiteellisen ja tekstintuotannon puolella kiinnostuttu tekstuaalisuudesta. Nousi 50-luvulla, 60-luvun kriittinen liike. Dekonstruktionimia voidaan pitää jälkistrukturalismin suuntauksena.

Hyperteksti, hyperromaani jäljittelee hyppelehtiviä, epärationaalisia ajatuksia. Ihminenkään ei ole yksioikoinen ja selkeä yhteen totuuteen pakotettava.

Lukijan rooli tekstin käyttäjänä: reseptioestetiikka, lukijan reaktiot, sen tutkiminen. Ihminen täyttää tekstissä olevia aukkoja. Tämä sopii siihen, mitä tietokoneen äärellä tapahtuu, lukija muuttuu aika sujuvasti kirjoittajaksi. Kytkeytyminen muiden ajatuksiin. Myytti kirjailijasta vs. moniäänisyys. Moniaineksisuus. Sekamuodot. Ihmisen ja koneen liitos. Kokemukset moniäänisestä minuudesta.

Derrida, Barthes, Lacan.

Lukijan rooli: lukija alkaa olla osa tekstiä, teksti tuottaa lukijansa. Selkeästi rakennettu teksti pyrkii vaikuttamaan toisen tyyppisesti (web 1.0) kuin kätketympi teksti. Teoria siitä, keitä me olemme kietoutuu yhteen sen kanssa, mitä käytämme, mitä luemme. Käymme keskustelua siitä, mitä ajattelemme, mitä olemme tänään. Mitä ihmiset ovat ja eivät ole. Miten teoretisoidaan käyttökokemusta: rationaalinen, selkeä, pelkistetty vai monimutkaisempi, epärationaalisimpi.

Tekstuaalinen avoimuus vs. perinteinen printtikulttuuri: kun teos tulee painosta, se on siinä verrattuna tietokonekulttuuriin, jossa teos on jatkuvasti auki ja sitä muokataan. Selkeistä viittauksista rihmastoon, hakuihin.

Mallit, joissa yritetään ymmärtää, mitä verkostoissa on kysymys, network-tutkimsu, viime aikoina tullut suosituksi, myös matemaattiset mallit (kytkeytynyt planeetta).

Kyberteksti: 80-luvulla alettiin pohtimaan, mitä interaktiivisuus on tekstissä, ajateltiin kuitenkin aika staattisesti, että kirjoittaja on valinnut, että on vain useampia polkuja.

Mediarakenteen läpi meneminen. Aerseth: yksi keskeinen alue MUD (Multi-User Dungeon) > MUDit ovat luonteeltaan tekstuaalisia, mutta mielikuvituksen avulla on mahdollista nähdä tilallinen kokemus ja jakaa se muiden kanssa. Näin luotu uusille mediamuodoille perustaa > massiiviset roolipeliseikkailumaailmat johdettavissa näistä. Botit (robotit) ohjelman pätkiä, jotka kulkevat maailman läpi ja reagoivat tiettyihin asioihin. Ihmisen toimijuus sekoittuu teknologian toimijuuteen.

Morningstar & Farmer (1990): The Lesson of Lucasfilm Habitat" Mitä kaikkea tapahtuu, kun pelimaailma lähtee lapasesta. Tärkeää kyky ymmärtää käyttäjiä, mitä ihmiset kaipaavat, minkä kokevat palkitsevaksi.

Bartlen kategoriat pelaajista: nelikenttää kritisoitu, että pelkistetää käyttäytymismallien kirjoa, reagointi/motivaatiomallien kilpailu keskenään kertaa tää!

nettivapaudesta kubertyyppeihin, 90-luvun teoretisointia
S. Turklen http://www.amazon.com/Life-Screen-Identity-Age-Internet/dp/0684833484

Kuvaus th Well-yhteisö, melko ideaali, valikoitunut:
H. Rheingold Virtual Community http://www.amazon.com/Virtual-Community-Homesteading-Electronic-Frontier/dp/0262681218/ref=si3_rdr_bb_product

Rodun ja etnisen taustan ja sukupuolen vaikutus ei katoa netissä:
L. Nakamura Cypertypes http://www.amazon.com/Cybertypes-Race-Ethnicity-Identity-Internet/dp/0415938376

Uudemmat internetin psykologiaa tarkastelevat tutkimukset (mm. verkkohäiriköinti, flame-sodat, verkkoriippuvuus):
P. Wallance http://www.amazon.com/Psychology-Internet-Patricia-Wallace/dp/0521632943
A.N. Joinson http://www.amazon.ca/Understanding-Psychology-Internet-Behaviour-Virtual/dp/0333984676

Nettiviestinnän psykologisia teorioita
C;C, CSCL
Social Presence huom. tutustu!
Reduced Social Cues
Em. teosten lähdeluetteloista lisää.

Sosiaalisen median teoriat:

McLuhan jo 60-luvulla: Medium is the message. McLuhan ollut välillä epäsuosiossa, nyt jälleen luetaan. Aloitteli myös mediaekologista tutkimusta. Inspiroivia aforisminomaisia kirjoituksia, kuten maailmankylä-ajatus, jota kehitteli aikana ennen internettiä.

Teknologinen determinismi pilkottaa: teknologia vie ja ihminen vikisee.

Median sosiokulttuurinen kritiikki, mm. Meyrowitz http://books.google.fi/books?id=0Xx5Hm8M5g8C&dq=No+Sense+of+Place&pg=PP1&ots=PqJXNeNmGe&sig=sKDZBMOpxTvp2sDT6akhHsaVSDM&hl=fi&sa=X&oi=book_result&resnum=1&ct=result#v=onepage&q=&f=false (1985) > sähköiseen viestintään liittyviä sosiaalisia prosesseja, kuten tunne siitä, missä yksityinen alkaa ja julkinen loppuu (kuten BB-talon makuuhuone).

Huomaa myös: Z. Baumannin naulakkoyhteiskunta tai -osallisuus: ihmiset kokoontuvat jonkun asian äärelle ja hakevat takkinsa pois.

Jenkins: Textual Poachers osallistuva fanikulttuuri, jossa muunnellaan sisältöjä, roiseja tarinoita, videoita
Convergence Culture

Jenkins yhdistää:
mediakonvergenssi
osallistuva kulttuuri
kollektiivinen äly (parviäly, collective intelligence)

Kollektiivinen äly joukkotoiminnan uusi tuleminen.

Lyotard postmodernin käsite: maailmankuvien eriytyminen (ks. teos saattaa olla kotikirjastossa)

Bruns: siirtymä "from usage to produsage"

Netizen nettikansalaisen idea
laajewnnettu ihmisyys

11.9.09

Ilahduttavaa ja innostavaa saalista edelleen oppimistehtävään. Nyt pääsen jo puusta pitkään.

Wikiopistossa alkaa 15.9. Uudet lukutaidot -kurssi, jonne ilmoittauduin juuri. Toivon mukaan voin sen jotenkin liittää näihin hype-opintoihin. Olen myös opiskelijana Vapaisen ja avointen oppiresurssien tuottaminen -kurssilla (AVO-kurssi) ja vedän itse Harppaus avoimeen oppimiseen -kurssia, joka keskittyy toimintakulttuurin muutokseen oppimisorganisaatioissa.

10.9.09 läksyjen tekoa

Kysyin sähköpostilla, Qaikulla ja Twitterillä apua oppimisympäristöjen visuaalisuutta käsitteleville lähteille. Saalista on kertynyt mukavasti. Nyt vaan lukemaan. Kurssisivulla muistiinpanot ja linkit.

Ilmoittauduin TaiKin OPEN 2009 Symposiumiin http://www.facebook.com/event.php?eid=153507695619
Jes, siellä on ainakin Engeström (senior) puhumassa http://mlabsymp.uiah.fi/2009/ Minulla on juuri lainassa tuo viime vuonna ilmestynyt kirja From Teams to Knots.

8.9.09 1. luento INFOH1

Learning.uta.fi Moodlessa kurssisivu, tunnuksilla sisään, siellä voi keskustella, kysellä, jakaa aineistoja yms. Kurssitöitä voi tehdä team.media.uta.fi pystyssä oleviin wikiin tai wordpressiin tai elggiin. Harjoitustyön voi myös palauttaa tekstinä ja moodleen tai esim. liitetiedostona pdf:nä muotoiltuna ja linkitettynä.

Luennon kalvot

Kurssilla periaate opiskelijalähtöisyys, ongelmalähtöisyys, rakenteilla oleva tiedonalua (teknologian muutokset, yhteiskunnan muutokset). Opiskelijan oma ääni esiin ja kuuluviin, mitä itse kohdannut, mihin haluaa soveltaa, herätteitä toki tarjotaan. Tutkimuskirjallisuus: osallistuminen tieteelliseen keskusteluun, tällä alueella ei läpeensä tutkittuja juttuja, aikaisempaan tutkimukseen tärkeää tutustua, argumentointi tieteellisellä metodilla (ensin yhteenvetoa löytyvistä lähteistä, referoidaan). Lopputyönä tällä kurssilla lyhyt essee. Tärkeää käyttää aikaa kirjallisuuden lukemiseen, lähteiden metsästämiseen, orientaatioon, sen etsiminen, mikä itseä kiinnostaa. Keskusteluun osallistuminen tärkeää. Organisoidutaan ryhmiksi, jotka voivat luentojen ulkopuolella työstää asiaa (joko lähitse tai etäitse, keskustelun ja tiedonjakamisen tilaan). Riittävästi miettimistä ja perehtymistä siihen, mikä kiinnostaa.

Laitoskirjastosta amanuenssilta (Raija Aaltonen) lukulupa, ei saa lainaksi, jokin pelisääntö systeemissä on (klo 15 jälkeen saa tulla istukselemaan ja lukemaan). Uta.fi-pääsivulta löytyy linkki kirjastoon, sieltä. Tiedonhankinnan perusteet -kirjaston opasaineisto http://www.uta.fi/kirjasto/opetus/tiedonhankinnanperusteet/yhttdk/index.html

Monitieteinen tutkimuskenttä, kaikilla teiteenaloilla jokin kosketuspohja tähän. Voi tulla myös rannattomuuden tunne: mikä on olennaista. Luennot professorin oma näkemys siitä, mikä kiinnostavaa, sosiokulttuurinen näkökulma. Inhimillinen ajattelu, luovuus, itseilmaisu, ihmisten välinen vuorovaikutus yksi tutkintalinta. Toinen taide, kulttuuri, populaarikulttuuri (kuten pelit). Näiltä pohjilta myös paljon soveltavia kysymyksiä, kuten suunnittelu: käyttäjälähtöisyys, arviointi.

Seuraavalla kerralla katsotaan harjoitus 1: löydetyt lähteet. Kolme ensimmäistä tapaamista enemmän luentomaisia, jäsennystä. Sitten harjoituksiin painottuen, keskustelua, viedään verkkoon, kirjoitetaan kommentoitu bibliografia, laitetaan liikkeelle prosessimaisesti, muodostetaan ryhmiä, joilla jokin yhteinen nimittäjä (yhteinen käsite), ryhmätyön tuloksia esitellään tapaamisissa, sitten pienimuotoisessa esseessä vedetään yhteen.

MindTrek-konferenssi 30.9. - 2.10. Hyvä paikka harjaantua tieteelliseen toimintaan.

Ei pakollista kirjallisuutta, mutta haetaan kirjallisuutta ja luetaan. Tunnista lupaavimmat lähteet. Yksi vähän laajempi kirja (artikkeliteos), ryhmätasolla tutustua siihen, mitä muut löytää, tarjota palautetta siitä, mitä muut löytäneet. Esseeseen olemassa kunnollinen lähdeluetteloa. Työskentely painottuu lukemiseen.

Yleiskatsaus teoriakenttään: 1. mainfraim/data, 2. PC/communication, 3. we/network, 4. transformation/new media, 5. laptop/ubiquity, 6. iPhone/convergence. Luentorunkoja aiemmilta kurssilta yms. prof. blogisivulta http://newmediatheory.wordpress.com/

Aineopintojen A5-opintojaksolla hyödyllistä teoriatietoa myös tämän ensimmäisen kurssin kannalta.
Huomaa myös, että kannattaa seurata laitoksen ajankohtaista.

Oma kiinnostuksen kohde: digitaalinen estetiikka + sosiaalinen media + oppiminen verrattuna perinteiset LMS > kiinnihitsatut ympäristöt vs. käyttäjän mahdollisuus itse muokata visuaalista ympäristöä, visuaalisen säätämisen merkitys muutenkin, tunnistaminen, hahmottaminen, omaksi tunteminen, ryhmäidentiteetin vahvistaminen (joustavuus, ei valmiiksi annettu).

5.9.09

Pääsin TYT:n (avoin yliopisto) yleisen taidehistorian kurssille. Olen miettinyt usein ja vousikausia visuaalisen merkitystä verkon oppimistiloissa. Mietin, että olisikin mielenkiintoista käydä läpi, onko asiaan kiinnitetty kasvatustieteen verkkopedagogisissa tutkimuksissa mitään huomiota (Taikissa kyllä). En ole tavannut tähän mennessä. Silti oma kokemus ja sivusta seuraten myös muiden kokemus on, että verkkotilan visuaaliset elementit vaikuttavat monella lailla. Kyse on tietenkin hahmottamisesta, mutta myös emootiosta ja motivaatiosta (esim. mahdollisuus muokata henkilökohtaista oppimistilaa motivoi, visuaaliset elementit, kuten profiilikuvat luovat tunnetilaa ja ryhmäkiinteyttä, meisyyttä).

31.8.09

Ensimmäinen ryhmän tapaaminen tulossa. Pitäisi ainakin periaatteessa päästä Skypellä mukaan (iltatyö, ei mahdollisuuksia fleshmeettiin). Odotellaan. Wikidottiin on näemmä ilmestynyt Google-mainoksia… ahaa joo, ne näkyvät, jos ei ole kirjautunut Wikidottiin.

Kesätöiden viimeistelyt ja uuden lukuvuoden aloittaminen ovat pitäneet vielä pihdeissään. Mielenkiintoista kehittelyä olen ehtinyt seuraamaan vain puolella silmällä.

Klo 12, ensitapaaminen. Istun kotona Miehikkälässä pöydän ääressä, vähän ukkosta ilmassa, toivon, että pysyn langalla. Esisoittaja testasi Skype-yhteyden. Meillä ei ole kuvayhteyttä, mutta kokousmikki siellä päässä pitäisi olla toimiva (no ihan joka nurkkaan ei tunnu tapaavan). No niin, päästiin alkuun klo 12:09. Hypermediaan syventäviä, informaatiotutkimuksen kokonaisuus. Esittelykierros: F.Mäyrä professori, kaksi amanuenssia. Näppäsin historiatallenteeksi kuvan täältä päästä pöytää.

Hankkeista ja tutkimuksista voi löytyä graduaiheita. Hypermedian alueella tehtyyn tutkimukseen voi tutustua:
http://www.uta.fi/laitokset/infim/tutkimuskeskus/english/research_projects.html
http://www.uta.fi/laitokset/infim/julkaisut/verkkojulkaisusarjat.html
Täysi julkaisuluettelo: https://solecris.uta.fi/
http://gamelab.uta.fi/Gamelab/
http://www.uta.fi/hyper/projektit/opensource/

Mind Trek kannattaa laittaa kalenteriin, ja Sometun ynnä kumppaneitten esikiihdytyspäivä: Kulttuuritapahtumien tiedottaminen verkossa. Infim muuttaa parhaillaan, perusteilla mm. uudenlainen neuvotteluhuone. Myös pelilaboratorio muuttaa. Siirtymävaihe on menossa myös opintojen sisällön suhteen. Tavoitteena saada interaktiivinen media -sanat mukaan oppiaineen nimeen (keskustelu aiheesta yliopistolla 2.9.). Pääaine on informaatiotutkimus, joten sitä vastaavia opintoja pitää olla. Kannattaa olla laajasti eri opintoja, varmistua, että informaatiotutkimuksen puolelta on riittävästi, jos ei mielekkäitä opintoja löydy, kannattaa käydä neuvotteluja.

Johdantoesitys.
Katso muistio: Opinnäytetyö ja sen ohjaaminen

Opiskelumuodoissa perinteisten ohessa suositellaan wikejä, blogeja ja yhteisprojekteja. Jes, hienoa!

Resursseja:
Kirjasto: http://www.uta.fi/kirjasto/
Hyperin laitoskirjasto
Verkkotietoresurssit: http://www.nelliportaali.fi
Moodle (peruspalvelutunnuksilla): https://learning.uta.fi/
Lisäksi (kokeilukäytössä):
Elgg: http://teammedia.uta.fi/elgg oma sivu http://oolong4.uta.fi/elgg/pg/profile/annerongas
Wordpress: http://teammedia.uta.fi/wordpress/
Slideshare: http://www.slideshare.net/
Delicious: http://delicious.com/ oma kokoelmani http://delicious.com/arongas/sossumediagradu

Ukkosen vuoksi putosin kyydistä 13:18, mutta tosi hyvin kuitenkin sain kiinni pääasioista ja siitä, miten lähteä liikkeelle. Ensi viikolla sitten paikan päälle toivon mukaan, tämä 280 km välimatka hitusen haittaa opintoja, mutta vain hitusen. Toivottavasti yhteisprojekteja kehittyy.

Huomista korvaava harjoitustehtävä löytyy kurssisivulta

16.8.09

Opettelin eilen vähän lisää tätä wikidottia. Perustin keskustelualueen, jonne voi jättää palautetta, kysymyksiä, kommentteja. Keskustelut (Forum) saa sivukohtaisesti, mutta minusta kätevintä tällä kertaa on yksi navigoinnista löytyvä foorumi. Otin myös varmuuskopion eilen. Backup-osastolla kerrottiin, että on vielä betaa. Scrabbook on ihan kelpoinen myös varmuuskopiointiin.

Tänään havaitsin, että Google-Analyticsin saa kätevästi seuraamaan wikiä eli se on asennettu. Muun puuhan välipaloina jatkan wikidot-opiskelua.

15.8.09

Kävin ilmoittautumassa yliopistolla 7.8. ja peruspalvelutunnus toimi seuraavana päivänä, jolloin pääsin ilmoittautumaan nettiopsun vai mikä se olikaan kautta kursseille.

Kyttäsin opinto-ohjelmaa hypermedian vanhoilta verkkosivuilta keväästä saakka, mutta eipä sinne minnekään oltu jätetty tietoa ja linkkiä, että sivut ovat vanhat ja uudet löytyvät ihan eri paikasta, mikä on mielestäni mielenkiintoista käyttäjästävällisyyttä. Kun 7.8. päättelin, että ei voi olla totta, ettei opetusohjelma aikatauluineen ole vieläkään valmis, lähetin sähköpostia Kati Koivulle (jonka nimen jostain nappasin). Sainkin heti oikeat linkit ja erittäin ystävällistä opastusta ja tunsin itseni noloksi ekaluokkalaiseksi. Ihan kuin ei olisi koskaan käyttänyt nettiä. Mutta ihan totta, yritin etsiä vaikka kuinka monen klikkauksen kautta aikatauluja. Tätä tämä on. Hyvä tuntea nahoissaan, kun itsekin verkkosivuja rakentelee.

Siis:

Opetusohjelmat ovat olleet verkossa kesäkuusta lähtien. Ne löytyvät yliopiston pääsivujen kautta tai sitten suoraan laitoksen sivun kautta: http://www.uta.fi/laitokset/infim/hypermedia/opetusohjelma.html

Syventävien hypermediaopintoja ovat INFOH1-INFOH7. Opetussuunnitelmiin löydät linkit osoitteesta: http://www.uta.fi/laitokset/infim/hypermedia/opetussuunnitelma.html

Eilen posti toi lisää ohjeita ja aaarg, ensimmäinen kokoontuminen on 30.8. klo 12-14. Jos olisi edes 10-12, voisin matkustaa, mutta meillä alkaa aikuislukio samana päivänä ja minun pitää olla klo 16.30 luokassa 311. Tampereelta ehtii 12-junalla nippa nappa töihin. Autollakin matka kestää 3,5 tuntia eli siitä ei ole mitään apua ja huh, 600 km autolla… ei kiitos. Pitää nyt sitten yrittää kauniisti pyytää, että jos voisi olla mukana Skypellä tai ACP:llä tai sitten vaan olla poissa.

Näistä etäältä opiskelun syistä ja muutenkin, opiskelukohteen vuoksi (tee mitä opettelet) perustin tämän wikin. Ja koska en ole koskaan käyttänyt Wikidot-wikiä, valitsin tämän. Vähän vasenkätistä vielä, mutta muuten kotoisan oloinen.

EDIT

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License