ITIMS51

Interaktiivisen median teorioita ja tutkimussuuntauksia 4 op

Ilmoittauduttu 8.8.2010

Opintojaksossa käydään läpi erilaisia tutkimustraditioita, esim: hyper- ja kybertekstuaalisuuden tutkimus, hypermediarakenteiden tutkimus, interaktiivisen fiktion ja draaman tutkimus, tietokonevälitteisen viestinnän ja sosiaalisten verkostojen tutkimus, Internetin kulttuurinen ja sosiaalipsykologinen tutkimus, digitaalisen estetiikan tutkimus, pelitutkimus, paikkatietoisen ja kaikkialle levittäytyvän median tutkimus, sekä muita ajankohtaisia hypermedian tutkimussuuntauksia.

Usein viitattuja lähteitä, joihin kannattaa tutustua
Jenkins, Tapscot…

Melko lähellä viime vuoden INFOH1-kurssia, jossa itselläni jäi tekemättä ainoastaan ykköstehtävä eli http://www.uta.fi/laitokset/infim/hypermedia/kurssisivut/h1.html [teoriakirjallisuuden tiedonhaku]. Se pitää tehdä nyt kunnialla loppuun. Ja toki ryhmätyö.

Ryhmätyö

Ryhmämme valikoitui sosiaalisen median "tutkijoista". Haarukoimme kohdetta ja päädyimme proam-crowdsoursing -aihepiiriin. Siihen, miten somen kautta taitavat asianharrastajat osallistuvat jonkun asian kehittämiseen. Yhteiskirjoitamme Tieken Etherpadillä http://muistio.tieke.fi/p9h8xX3cGQ

14.9. aamulla ryhmätyön tila:
ITIMS51 harjoitustyö http://www.uta.fi/laitokset/infim/opiskelu/kurssisivut/ITIMS51.html

RYHMÄTYÖ KÄYNNISTYI
ITIMS51 harjoitustyö http://www.uta.fi/laitokset/infim/opiskelu/kurssisivut/ITIMS51.html

Harjoitus 2: Jakaannutaan kiinnostuksen kohteiden perusteella ryhmiin (esim. "pelitutkijat", "palvelusuunnittelun tutkijat" jne.) Vertaillaan tiedonhaun tuloksia ja laaditaan yhteinen esitys, joka esittelee tarkastellun aihepiirin ja siitä tehtyä tieteellistä tutkimusta. Pyrkikää erityisesti tavoittamaan tutkimuksen peruslähtökohdat: millainen on se teoria tai näkemys valitusta ilmiöstä joka on käyttämienne lähteiden perusteella ohjannut tutkijoita. Mitä aukkoja tai vinoutumia mahdollisesti aihepiirin tutkimuksessa on havaittavissa? Mitkä ovat sen vahvuudet? Ryhmäesityksen muoto on vapaa ja erilaisia ryhmätyövälineitä kannattaa hyödyntää.

Alustavasti 7.9.10 hahmoteltiin, että kohdennetaan jollakin tavalla siihen, miten ihmiset osallistuvat vapaa-aikanaan somen kautta johonkin itseään kiinnostavien asioitten kehittämiseen, antavat jopa ammattimaista panostaan vapaaehtoisesti. Ks. alempana 1. Ihmettelykysymyksiä.

Tekijät: Anne R., Titi T., Sanna K. ja M.S.
Deadline: Anne toivoo, ettei purku 28.9. (12.10. ja 19.10. sopivat hyvin)

Käsitteitä
WikiMindMapillä saa hyvän startin http://wikimindmap.org/viewmap.php?wiki=en.wikipedia.org&topic=crowdsourcing&Submit=Search
sosiaalinen media http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media (Wikipedia ei akateeminen lähde, mutta artikkelin lopussa hyviä akateemisia lähteitä)
proam http://en.wikipedia.org/wiki/Amateur_professionalism
crowdsourcing http://en.wikipedia.org/wiki/Crowdsourcing suomennettu joukkouttaminen, joukkoäly, joukkoulkoistaminen, talkoistaminen, yleisöosallisuus (suomenkielisen Wikipedian termi)kollektiivinen älykkyys =collective intelligence
UGC user generated content
prosumer producer + customer
produsage käyttäjä/vertaistuotanto
mittakaavaton verkosto: Van Dijck (2009), “Users like you? Theorizing agency in user-generated content”, Media, Culture & Society, Vol. 31:1, 41–58 > referointia aiheesta mittakaavaton verkosto sivu 44: 1-10-89 usein esitetty 1-9-90 Barabasi toi sen 'julkisuuteen', Zipfin voimalaki sitä ennen ja aivan ensimmäisenä Villfredo Pareto (mutta silloin vasta 20-80) mahdollisuus ei vielä tee sisällöntuottajaa, vain pieni osa niistä, joilla on mahdollisuus, todella tuottaa sisälöä > Van Dijck viittaa tutkimukseen: 33% seuraa ja 52% ei edes seuraa, nettiä käyttävistä 13% aktiivisia tuottajia, 19% arvioijia, 15 % keräilijöitä, 19 % liittyjiä
collective intelligence (Jenkins 2006 )
open participation, communal evaluation, common property, individual rewards

Verkkopalveluita
Suomen mikrokanavilla sorsastus, Qaiku-sourcing http://www.qaiku.com/channels/show/qaikusourcing/ (ja tietenkin sorsastellen läksyn tekemisessäkin liikkeelle Qaikussa http://www.qaiku.com/go/8z6q/ sekä Twitterissä http://twitter.com/arongas/status/24276754902 )
http://www.socialfish.org/
http://uservoice.com/
http://getsatisfaction.com/
http://www.facebook.com/microtask

Hyvä video:http://www.youtube.com/watch?v=MqSH5TMYlz4
toinen:
Steal Ideas From Other Teachers :http://www.youtube.com/watch?v=_CAw3b79he8

___

1. Ihmettelykysymyksiä

Tähän jokainen kirjoittaa vapaasti, miten haluaisi aihepiiriä täsmentää. Mitä kysymyksiä miettii? Mikä alue aihepiirissä erityisesti kiinnostaa?
Anne: Miksi ihmiset osallistuvat? Miten osallistuminen tehdään helpoksi ja hauskaksi? Miten sorsastuksen reiluus syntyy? Vrt. Jaikun keskustelu aiheesta http://suviko.jaiku.com/presence/38904826 (ks. myös http://sunaitis.blogsome.com/2008/07/02/sorsastamassa/ ).

Titi: Yhdessä tekemine, yhdessätekeminen joukkouttaminen/talkoistaminen käsitteiden ero vai onko niitä? Onko tällaista ollut ennen? Välineet ovat muuttuneet, mutta oliko esim entisaikojen nuorisoseuratoiminta jotakin vastaavaa?

Sanna: Miksi erilaiset organisaatiot kokevat esim. crowdsourcingin hyödylliseksi/kokeilemisen arvoiseksi? Onko esim. julkisten ja kaupallisten organisaatioiden motiiveissa eroja?

Sanna: Jo Nellin pikahaulla aiheesta löytyy paljon artikkeleita (hain sanoilla crowdsourcing ja "crowd sourcing", aineistona "viestinä, tietojenkäsittely, informaatiotieteet"). Kuinka voisimme jakaa aiheen siten, että jokainen tarkastelisi sitä jostain tietystä näkökulmasta? Käytämmekö näitä ihmettelykysymyksiä apuna?

Miikka: Kiinnostaa enemmän yhksilöiden kuin organisaadioiden kanssa. Miten yksilöt yhdessä luovat enemmän kuin

Titi: 18.9.2010 Olen tutustumassa käsitteeseen "kollektiivinen älykkyys". Teen niistä oman kommentoidun bibliografia-kirjoituksen. Tämä käsite liittyy mielestäni aika keskeisesti valisemaamme teemaan.

Sanna: Olen yrittänyt etsiä sopivia lähteitä ja mietin seuraavaa: käytämmekö ryhmätyössämme lähteinä vain tieteellisten aikakauslehtien artikkeleita ja päteviltä vaikuttavia kirjoja, vai voivatko esim. blogit toimia lähteinä? Sosiaalisesta mediasta löytyisi tietysti hirveästi kaikenlaista verkkomateriaalia, mutta koska kyseessä on tällainen teoria- ja tutkimussuuntauskurssi, niin onko tarkoitus pitäytyä vain tieteellisissä teksteissä?

Käyn aamulla hakemassa kirjastosta kirjan Wikinomics. ( http://en.wikipedia.org/wiki/Wikinomics ) Tietokannan mukaan siitä pitäisi olla yksi vuoden 2006 painos paikalla. Kirjan näkökulma on liiketaloudellinen, joten se mahdollisesti menee hiukan ohi aiheestamme, mutta siinä saattaa olla jotain kiinnostavia osuuksia. Sellainen mies kuin Trebor Scholtz ( http://www.collectivate.net/ ) saattaisi myös olla kiinnostava aiheemme kannalta. Verkosta löytyy ainakin hänen tekemänsä power point -esitys otsikolla "Motivations for participation" ( http://www.slideshare.net/trebor/motivating-people-to-participate ). Scholtz on siis myös julkaissut artikkeleita tieteellisissä lehdissä ja kokoomateoksissa, mutta en löytänyt sopivia/sellaisia jotka olisivat saatavilla.

Miikka: Olen tutkinut tuota peruskysymystämme eli miksi osallistutaan sosiaalisessa mediassa ja siitä aika paljon noita artikkeleita onkin löytynyt. Näissä pitkälti pohditaan käyttäjien motivaatiota ja mitä he saavat/odottavat saavansa osallistuessaan. Tässä listaa artikkeleista:

Community On-Line: Cybercommunity and Modernity. Why do people participate in cybercommunities?
Victoria Wang
http://journal.webscience.org/175/3/websci09_attachment_176.pdf

WHY PARTICIPATE IN AN ONLINE SOCIAL NETWORK: AN EMPIRICAL ANALYSIS
Krasnova et al.
http://is2.lse.ac.uk/asp/aspecis/20080183.pdf

Motivations to Participate in Online Communities
Cliff Lampe, Rick Wash, Alcides Velasquez, Elif Ozkaya
https://www.msu.edu/~lampecli/papers/pap1604_lampe.pdf

What Motivates People to Participate More in Community-based Coalitions?
Rebecca Wells, Ann J. Ward, Mark Feinberg, Jeffrey A. Alexander
http://www.springerlink.com/content/mkh03l0464670x61/fulltext.pdf

A social influence model of consumer participation in network- and small-group-based virtual communities
Dholakia, U.M., Bagozzi, R.P. and Pearo, L.K.
http://www-bcf.usc.edu/~douglast/620/bettina1.pdf

‘Looking at’, ‘Looking up’ or ‘Keeping up with’ People? Motives and Uses of Facebook
Adam N. Joinson
http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.168.3722&rep=rep1&type=pdf

The economies of online cooperation
Kollock, P.
http://www.kirkarts.com/wiki/images/9/97/Kollock_Economies.pdf

Why Hackers Do What They Do: Understanding Motivation Effort in Free/Open Source Software Projects
Karim R. Lakhani and Robert G Wolf
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=443040

What motivates Wikipedians?
Oded Nov
http://portal.acm.org/citation.cfm?id=1297797.1297798

Why Youth (Heart) Social Network Sites: The Role of Networked Publics in Teenage Social Life
Danah Boyd
http://www.danah.org/papers/WhyYouthHeart.pdf

Mä olen selvitellyt käsitettä kollektiivinen älykkyys
Siitä olen lukenut seuraavat artikkelit:
MIT Wiki Käsikirja Collective Intelligence :http://scripts.mit.edu/~cci/HCI/index.php?title=Main_Page
Vähemmän akateeminenlähde: Wired artikkeli:The Web Is Dead. Long Live the Internet
artikkelin osoite: http://www.wired.com/magazine/2010/08/ff_webrip/all/1
Kari Hakkarainen Psykologia -lehti 38 (2003) 384-401:kollektiivinen älykkyys

artikkeli: Kuluttajakansalaisten poliittinen voimaantuminen
Verkon korporaatiovastaisen kampanjoinnin mahdollisuuksia ja ongelmia1
Sigrid Baringhorst
Politiikka-lehti 50(2008) sivut 37-50

Politiikka 2.0 – internet uusien puolueiden alustana
Kari A. Hintikka
Politiikka 50_2008
Samainen lehti on teemanumero, joka kerännyt artikeleja teemasta internet ja kansalaisvaikuttaminen. Artikkeli pohjaavat seminaariin:"Politics on the Internet: New Forms and media for Political Action"

Teemu Arina blogi kommentti markkinointi&mainonta, Digitaalisen työn mukavuusvyöhyke: http://www.marmai.fi/blogit/Sometodellisuus/article495336.ece

Lyhennelmät löytyy:
https://docs.google.com/document/edit?id=1lX3_wCDmKLtsrUymnbiIWtQ3Y32aR0HEGZRhcAMFm9M&hl=en#

Lähteitä
Yair Amichai-Hamburger 2005 Oxford University Press The social net: understanding human behavior in cyberspace
Jeff Howe Wired 2006 http://www.wired.com/wired/archive/14.06/crowds.html
Jeff Howe blog http://www.crowdsourcing.com/ ja Twitter http://twitter.com/crowdsourcing
Maddie Grant Social Media Today 26.11.2008 Interested in the concept of Crowdsourcing? http://www.socialmediatoday.com/SMC/58547 (sis. Howen keanote-esitys aiheesta)
Jeff Howe 2008, 2009 Crowdcoursing – Why The Power of The Crowd Is Driving The Future of Business. http://www.scribd.com/doc/19816604/CrowdSourcing-by-Jeff-Howe-Excerpt New York: Three Rivers Press.
Kari A. Hintikka Verkkovoimaa-blogissa http://verkkovoimaa.wordpress.com/category/crowdsourcing/
Kari A. Hintikka 18.9.2010 Qaikussa tuore koonti crowdsoursing-aiheesta http://www.qaiku.com/channels/show/qaikusourcing/view/ad6fc7d6c31811dfa42f3106d31ccc2bcc2b/
Idris Moofee Blogging Innovation 28.4.2010 Why Crowdsourcing often failes? http://www.business-strategy-innovation.com/wordpress/2010/04/why-crowdsourcing-often-fails/
Derek Sievers TED-esitys How to strat a movement http://www.ted.com/talks/lang/fin/derek_sivers_how_to_start_a_movement.html
Sami Viitamäki 2008 väitöskirja The FLIRT Model of Crowdsourcing –
Planning and Executing Collective Customer Collaboration http://www.scribd.com/doc/20607704/The-Flirt-Model-of-Crowdsourcing-%E2%80%93%C2%A0Sami-Viitamaki-Master-s-Thesis
Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka ,Edita Prima Oy, Helsinki 2010,
http://www.julkinendata.fi/

Handbook of Collective Intelligence
http://scripts.mit.edu/~cci/HCI/index.php?title=Main_Page

Bruns (2008)

Sigrid Baringhorst: Kuluttajakansalaisten poliittinen voimaantuminen,
http://helios.uta.fi:2180/se/p/politiikka/50/1/kuluttaj.pdf Politiikkalehti

Luento 2 14.9.

Muistiinpanot, kuuntelen Skypen kautta, seuraan SlideSharesta http://www.slideshare.net/fransmayra/luento-2

Hypertext 3.0
Teoksen ja tekstin ero. Teoksesta voidaan kysyä intentiota, siinä on sanoman selkeys, tietty identifioituvat tekijä. Teksti hajakeskitetty (dekonstruktiiviinen, Derrida) > tekstejä ei ole mahdollista erottaa absoluuttisesti toisistaan, mm. teoksissa on kulttuurista kerrostumaa, viittauksia edeltäviin teksteihin. Linkit voidaan myös suoraan aktivoida tekstistä. Teoksella lukija, tekstillä tekijät. Laaja, rönsyilevä, moneen suuntaan avautuva.

Aiemmin vain runooissa monimerkityksellisyyttä ja aukkoja, jota lukijan piti osata täydentää. Hypertekstuaalinen rakenne on samanlainen, lukija täydentää aukoja, tuottaa aktiivisesti merkityksiä, ei pelkästään tekijän alkuperäisestä tarkoituksesta.

Hypertekstiteoria Landown teoksessa huomio suunnataan tekstuaalisuuden avoimuuteen, hypertekstiin ja intertekstuaalisuuteen (joka on tekstien välistä vuoropuhelua). Intertekstuaalisuuden muodot muuttuvat hypertekstissä laajaksi verkkomaiseksi näkyväksi tai piilotetuksi. Sanoilla voi hakea rinnakkaistekstejä, vaikka tekstissä ei itsessään olisi linkkejä. Hyperteksti on moniäänistä. Se on rakenteisesti rihmasto. On aina jokin keskeinen paikka, solmukohta, jossa muut ovat sivupolkuja, rihmastossa kaikki solut voivat olla potentiaalisesti yhteyksissä toisiinsa. Verkostotutkimus ulottuu muihinkin rihmastojen hahmottamiseen (sienirihmastot, hermoverkot).

Uudet interaktiiviset mediateknologiat ruokkivat hyppelehtivää monisuuntaista lukemista. Yhteenlinkittymistä tapahtuu useiden verkostomaisten rakenteiden pohjalta.

Siirrytään kirjasta kirjoittamiseen: aktiivista ja konstruktiivista.

Aarseth kannattaa ottaa huomioon: kybertekstuaalisuus: hypertekstuaalisuus liian epämääräinen käsite, termi ergodisuus eli ei-triviaali-ponnistus: kyberteksti haastaa käyttäjänsä monimuotoisemmin kuin kääntämään kirjan sivua tai klikkaamaan linkkiä. Puhuu tekstuaalisesta koneesta joka tuottaa erilaisia kokemuksia. Käytetään kehittyneempää ohjelmointitekniikkaa. Valmiiksi kirjoitetun tarinan sijaan generoi uutta koettavaa. Tietokonepelit ovat kybertekstiä.

Kyberteksti dynaaminen. Tarkastelee myös mudeja (telnetkoneella kytkeydytään unix-serveriin, ruudulle rullaa tekstiä, jossa kuvataan hahmon kokemia seikkailuja, kaikki tapahtuu tekstin avulla). Mudeissa tekstejä kirjoittavat lukijat ja samalla siellä on koneelle ohjelmoituja tietokantaoperaatioita (esim. hirviöitä). Tekstuaalisuus, sosiaalisuus ja spatiaalisuus yhdistyvät.

Aarseth: kyberteksti rakentaa siltaa perinteisemmän ja uudemman välille.

Verkkopelien ja virtuaalimaailmojen tutkimus: Morningstar & Farmer konferenssipaperi Habitat-pelistä (commandore 64): peliä ei voi käsikirjoittaa ennakkoon, jos esim. 50 pelaajaa, homma karkasi kokonaan hanskasta (esim. ohjelmassa bugi, jonka vuoksi toisten pelaajien päitä saattoi varastaa > toiset ryhtyivät vaatimaan seriffejä > muodostui eräänlainen pienoisyhteiskunta, joka ryhtyi vaatimaan toiminnan sääntöjä > pelikehittäjät joutuivat nostamaan kädet pystyyn, että homma karkaa ulottumattomiin).

Mikromanagerointi

Kymmente, sadat, tuhannet… ihmiset ohjataan käyttämään tiettyjä asioita. Esim. talous: virtuaalivaluutan kerääminen ja sen mittaaminen. Miten suunnitellaan, ettei virtuaalimaailmassa synny inflaatiota? Jos helposti pisteitä, eikä käyttötarkoituksia. Tärkeää ymmärtää sosiaalisesta ja ekonomisesta perspektiivistä ihmisten toimintaa.

96 varhaisen MUDin kehittäjä Burtle julkaisi tekstin Hearts, Clubs, Diamonds, Spades, peli kehitettiin 70-luvun lopulla. Eri käyttäjäryhmät kokivat pelin eri tavoin ja heillä oli erilaisia pyrkimyksiä.

Bartlen artikkeli:
http://www.mud.co.uk/richard/hcds.htm

Nicolas Yee pelaajaryhmittelykritiikkiä
http://www.nickyee.com/
http://www.nickyee.com/cv.html

Pilakuva: netissä surfaavasta koirasta, joka sanoo kaverilleen: netissä kukaan ei tiedä, että sinä olet koira.

Identiteettikokeilut.
Internetpsykologiaa http://www.amazon.com/Psychology-Internet-Patricia-Wallace/dp/0521632943#reader_0521632943

Anonymiteetin vaikutus.

Kun olemme matkan päästä toisistamme, käyttäytymisemme muuttuu vähemmän sosiaalisesti kontrolloiduksi. Jpinson 2003 kakkosluku.

Sosiaalisen median teorioista

McLuhan mediaekologisen teorian alku, sähköinen viestintä veisi yhteisöllisempään suuntaan (global village). Kylähenki, en ole yksin, löydän muut samoin ajattelevat tuolta jostakin, virtuaaliyhteys. Kritisoitu teknologiakeskeisyydestä.

Median sosiokulttuurinen kritiikki, esimerkkinä Meyrowitz No Sense of Place, 80-luvun puolivälissä, internet ei vielä mutta televisio (yhdistetty McLuhan ja E. Goffman, jolla roolisosiologiaa, teatterimetafora: front ja backstage). Ennen ihmiset olivat hyvin selvillä siitä milloin he ovat yksityisessä tilassa ja milloin julkisessa tilassa. Jo television tulo olohuoneeseen muuttaa näitä asetelmia. Julkisuudessa esiintyvät henkilöt ovat joutuneet avaamaan backstageaan julkisuudelle.

Henry Jenkis amerikkalainen mediakulttuuritutkija, analysoinut mm. fanikulttuuria. Hänen tutkimuksistaan löytyy liittymäpintaa myös mm. sosiaalisen median tutkimiseen, esim. aktiivisiin yleisöihin ja niiden tutkimiseen.

Mediatuotanto ja mediakuluttaminen ovat nykyisin niin yhteenkietoutuneita, että on vaikeaa analysoida toista ottamatta toista huomioon.

(INFIM Stenros & Montola http://pervasivegames.wordpress.com/)

Kollektiivinen äly myös työelämää kiinnostaa. Korostaako lähestyminen älykeskeisyyttä? Vähemmän hohdokkaat yhteisöllisen, ineraktiivisen median käytöt jäävät ehkä taa.

Nyt hämärtyy raja verkkosivun ja verkkopalvelun välillä, koska esim. tekstinkäsittely toimii verkkoselaimella verkkosivustona. Verkkosovellukset laajenevat jatkuvasti. Pilvi vuokaavioissa prosessin osa, joka tapahtuu internetissä jossain palvelimissa > pilvipalvelimet.

Wikinomics stimuloi liike-elämää, miten aktiivisen yleisön mallia (prosumer) voi soveltaa. (Kirja jota ei voi suositella tieteellisenä lähteenä, mutta muuten sisäänheittona meneillään oleviin keskusteluihin.)

Luento 3. 21.9.10

Luennon diat http://www.slideshare.net/fransmayra/itims51-luento-3

Tehtävä 1

Valitse itseäsi kiinnostava aihepiiri interaktiivisen median parista (esim. verkkoviestinnän historia, pelit, sosiaalisen median palvelut, mobiilimedia yms.) Valmistaudu perustelemaan valintasi: mikä siitä tekee kiinnostavan? (Ajankohtaisuus, yleinen merkittävyys, poikkeuksellisuus, tms?) Tee tiedonhakuja ja katso mitä tieteellistä kirjallisuutta aihepiiriisi liittyen löydät (ks. www.nelliportaali.fi). Valmistaudu esittelemään valitsemasi aihepiiri ja pari lupaavinta sitä koskettavaa lähdettä. Kirjoita jatkotyöskentelyä varten ylös tärkeimmät lähdetiedot ja laadi lyhyt kommentoitu bibliografia (lähteen keskeinen sisältö, vahvuudet ja heikkoudet). Bibliografian tulisi sisältää esim. 3-4 tieteellistä artikkelia, tai esittely laajemmasta kirjamuotoisesta lähteestä. Lähdeviitteiden lisäksi kunkin lähteen yhteyteen kirjoitetaan lyhyet kommentit.

Valikoin lähteitä, jotka eri tavoin valottavat aihepiiriä, miksi ihmiset osallistuvat verkossa ja verkostoissa.

Himanen, P. (1995). Kohtaamisyhteiskunta - Visio inhimillisestä rikastuksesta. Teoksessa Savolainen, V.-A. & Himanen, P. toim. Kohtaamisyhteiskunta, ss. 181-189. Helsinki: Edita.

Teoksella on jo ikää, mikä olikin syynä tämän artikkelin valitsemiseen. Nopeassa informaatiovirrassa on välillä hyvä pysähtyä havainnoimaan, että sosiaaliset muutokset ovat yllättävän hitaita. Himanen on ristiriitaisia tunteita herättävä persoona, mutta pyrin lukemaan tekstin ilman ennakkoasenteita.

Himanen purkaa 90-puolivälissä suurella visiointi-innostuksella maalatun tietoyhteiskunta-käsitteen kolmeen: tietoteesi, yhteysteesi ja kunnallisteesi. Näiden ajankohtaisuus ei ole viidessätoista vuodessa hävinnyt.

Vaikka globaali maailmankylä tai teledemokratia eivät kuulu nykyiseen retoriikkaan, niiden sijalle tulleet wikidemokratia, avoin data, aktiivinen kansalaisuus toistavat samoja tavoitteita.

Himanen käsittelee tiedon järkiulottuvuutta

EDIT

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License