INFOH2

Käytön ja käyttäjien tutkimus 4 op

Ilmoittauduttu 9.8.09. Opetus tiistaisin 27.10. - 8.12.
Pinni A sh 4083, klo 12 - 15. Olli Sotamaa
Moodle

Kurssin suorittaminen

1) Oppimispäiväkirja
Luentoihin ja luettuihin artikkeleihin perustuva omat näkemykset esiin tuova kiteytys kurssin aihepiiristä (8 liuskaa)

2) Suullinen alustus artikkelista
Valitun artikkelin avaaminen muille kurssilaisille (1 artikkeli per opiskelija)

3) Harjoitusten suorittaminen
Harjoitustehtävien hyväksytty suorittaminen ja osallistuminen niitä koskevaan keskusteluun (3 harjoitusta kurssin aikana)

Luentomuistiinpanot

27.10.

LUENTO: Järjestäytyminen ja johdanto
27.10. poissa ensimmäiseltä luennolta

TEKSTI: Oudshoorn & Pinch (2003), “How users and non-users matter” teoksessa How Users Matter, MIT Press.

HARJOITUS: I tehtävänanto

3.11. Käyttäjätieto

LUENTO: Käyttäjätieto, käytettävyys ja käyttökokemus

TEKSTI: Jääskö & Keinonen (2004), ”Käyttäjätieto konseptoinnissa” teoksessa Keinonen & Jääskö, Tuotekonseptointi, Teknologiateollisuus.

HARJOITUS: I tehtävän purku, II tehtävänanto

Turkka Keinonen TaiKilla proffana, olut Nokialla töissä.

Alustus:

Käyttäjän tunteminen on tärkeää, suunnittelijan arkikokemus ei riitä tuotteen kaikkien ominaisuuksien tuntemiseen, paitsi jos suunnittelee itsensä kaltaisille ihmisille. Mitä pitäisi ottaa huomioon tuotteen suunnittelussa? Tukea käyttäjän toimintaa, sopia käyttäjän arvomaailmaan ja käyttöympäristöön (liittyy mielihyvään, mitä koetaan tuotetta käytettäessä) > ei helppoa ottaa selville.

Käyttäjätiedon hyödyntäminen myös omistajuudessa fyysisten tuotteiden muotoilussa, toki palvelumaailmassa ja -kulttuurissa logiikka toimii vähän toisella tavalla, kyse ei enää oe omistajuudesta vaan siitä, että voi käyttää tuotetta, kuten nettimusiikkia (ownership to access).

Käyttäjätiedon hyödyntäminen konseptoinnissa, kun suunnitellaan tuotteita, joita ei vielä ole olemassa, kuinka voitaisiin arvioida olemassa olevien tuotteiden tuotteiden pohjalta, jos esim. käyttäjät eivät voi tehdä vanhoilla tuotteilla sitä, mitä haluavat, mitä olisi syytä uudessa tuotteessa löytyä.

Miksi käyttäjiä pitäisi ottaa mukaan suunnitteluun > suunnittelijat itse näkemässä käytön ongelmia, pääsevät perille mahdollisista ongelmista.

Synergiaetua, jos suunnittelijat tuntevat käyttäjiä ja käyttötarkoitusta. Perinteisesti suunnittelun eri vaiheissa eri osastot kehittävät tuotetta.

Kommentti: Vaatii suunnittelijakoulutukselta paljon, että on tällainen metodinen osaaminen, esim. TaiKissa teollisen muotoilun koulutus yhdistettynä ihmistieteiden osaamiseen.

Suunnittelussa yksi ongelma on, että suuressa organisaatiossa tietoa hukkuu. Päättäjät eivät yleensä ole käytettävyysasioitten asiantuntijoita, heitä varten yksinkertaistetaan asioita > seurauksena voi olla kommunikointiongelmat ja tiedon hukkuminen väärinkäsityksien ja asenteiden vuoksi.

Jos koodaaja on testaajana, hän yleensä ajattelee automaattisesti, miten asioita voi tehdä.

Ohjelmistotestaus ja käytettävyystestaus ovat kaksi eri asiaa.

Käytettävyys: ergonomia, estetiikka, elämäntapapuoli.
Ergonomia liittyy kykyyn tehdä duunia, käytettävyydessä suhteutetaan sovellus ihmisen kognitiivisiin kykyihin. Käyttöympäristö: kestävyys, estetiikka, riisittu design voi olla jollekin mieluinen, jolloin aikalailla käytettävyys ja estetiikka sulautuvat yhteen.

Pääkohderyhmää pitää ajatella. Jos yrittää miellyttää kaikkia, ei miellytä ketään.

Käyttäjätiedon keräys:
- tiedon keräys
- tulkinta
- uuden toiminnan kuvaus
- konseptin kuvaus

Taustakartoituksen tekeminen ennakkoon. Joitakin käyttäjätietoon liittyviä asioita voidaan kerätä haastattelemalla ja itsedokumentoinnin avulla, ei-kielellinen taas vaatii havainnointia. Ajallisesti pitkiä aikoja ei voi olla havainnoimassa. Itsekartoitus voi olla myös havainnoinnin tai haastattelun taustalla.

Esim. contextual desingn > contextual inquiry: ääneen ajattelu > onko hyvä tässä muodossa? videointi ja sitten yhdessäkatselu ja kuvailu > toisaalta jälkikäteen selostaminen ei välttämättä onnistu, tutkijan tärkeää oivaltaa, miten mitäkin asiaa voi tutkia, erilaisen informaation yhdistäminen, jos se on mahdollista, joskus myös tutkiminen muuttaa toimintaa niin paljon, ettei saada todellisuutta vastaavaa informaatiota.

Käyttäjädatan jäsentely > mitä sille tehdään, miten sitä käsitellään? Voidaan lähestyä valmiin tulkintamallin avulla tai aineistolähtöisesti. Aineiston suora tulkinta tarpeen mukaan > tiivistetään aineistoa, luokitella ja luodaan esim. persoonahahmoja. (Artikkelin loppuosa tällä kohdalla hieman epäselvä.)

Roolit voivat risteillä moninaisesti: käyttäjä suunnittelijana (käyttäjän osallistaminen), suunnittelija käyttäjänä, suunnittelija oppipoika ja käyttäjä mestari, käyttäjä suunnittelijan potilaana (diagnosoidaan ongelmien syyt ja parannetaan), käyttäjä suunnittelijan muusana (käyttäjätieto inspiraationa).

Luento-osuus:

Käytettävyys tarkkaan määritelty (esim. Nielsen), rationaalista tavoitelähtöistä toimintaa jäsentävä kysymys. Toimijoita, joilla tavoite > voidaan arvioida eri kohdissa, miten päämäärään päästään.

Miten ihminen havaintokoneena toimii? Kognitiivinen ulottuvuus.

Oletteko ajatelleet, ettei esim. Nokia puhu kovinkaan paljoa sosiaalisesta käyttöympäristöstä?

Ks. Sinkkinen 2009, Sari Kujala TTY professori (user researce)

Iteratiivisesti voidaan tehdä muillakin kuin käyttäjälähtöisillä prosesseilla.

Käytettävyystestaus: perushavaintoja (joita periaatteessa voi tehdä kuka tahansa), joitakin tarkistuslistoja, heuristiikoita, yksityiskohtaista havainnointia mm. käytettävyyslaboratorioissa (joita Suomessa useita).

Pedantti akateeminen tutkimus vrt. tuotekehittelytutkimus.
Kokemusten suunnittelu.

Käyttäjyydessä ja sen rajoissa vielä paljon pohdittavaa.

10.11. Identiteetti ja yhteisöt

LUENTO: Identiteetit ja yhteisöt

TEKSTI: Baym (2002), ”Interpersonal Life Online” teoksessa Lievrouw & Livingstone (toim.) Handbook of New Media. Sage. (PDF Online)

Vakaat, pysyvät identiteetit rapautumassa. Niiden selitysvoima vähentynyt. Kiinnostus identiteettiä kohtaa näkyy mm. median käsitteellistämisessä. Päädymme helposti ajattelmaan identiteettiä sen kautta, miten itse koemme asioita. Historiallisessa kontekstissa identiteetit eivät ole rakentuneet samalla lailla. Suart Hall: Identiteetti, jaottelee (huomauttaa että yksinkertaistus, kannattaa lukea kirja) 1. valistuksen subjekti: rationaalinen päämäärätietoinen eheä, palautuu fyysiseen olemukseen, individualistinen subjekti, 2. sosiologinen subjekti 1800-l, 1900-l alku, ihminen jäsentyy suhteessa erilaisiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja muihin toimijoihin, ei eheä itse, joka itse itsensä määrittää, 3. postmoderni subjekti, tulkintatavasta riippuen ajoitus jonnekin sotien jälkeen tai lähemmäs nykyaikaa, vakaan identiteetin sijaan pirstoutunut identiteettien kirjo, tietyissä rajoissa valittavia, mahdollisesti ristiriitaisia.

Psykologian ja kulttuuritutkimuksen suhde, mm. postmodernin identiteetin suhteen vähäinen, ehkä jotain yhtymäkohtia Lacanin kautta.

Vaikka identiteetin muodostus aiempaa vapaampaa, emme silti ole vapaita ja villejä, on paljon rakenteita, jotka rajaavat toimintaa. Rajoitteet näkyvissä myös tietokoneympäristöissä. Emme ole vapauden valtakunnassa.

Etymologiaa (helppo trikki, sanojen juurista voi löytää vaikka mitä): Media, mediumi: yhteyksien rakennusta ja viestintää (keskiväli, julkisuus, yhteishyvä, julkinen tie). Kommunikaatio (communicare): yhteisyyden rakentamiseen.

"Media on toimintaa, missä yhteisön jakamaa symbolista järejstystä tuotetaan, ylläpidetään, tarkennetaan tai pyritään kumoamaan."

Media ei välttämättä vaadi teknologiaa.

Kansallinen identiteetti, sen merkitys ei katoamassa, mutta hakee paikkaansa.

Myöhäismoderni kiinnostunut jatkumoista (jos postmoderni katkoksista). Nyanssoidut, pienemmät yhteisöt, globaaleja yhteisöjä.

Kyse ei ole mitenkään uudesta ilmiöstä.

Tönningsin jako: yhteiskunta Gesellschaft ja yhteisö Gemeinschaft. Onko tietoverkoissa olevat porukat yhteisöjä? Mutta toisaalta onko Gemeinschaft-tyyppiset yhteisöt missään muuallakaan nyt relevantteja (tiiviitä yms.).

Rheingoldilla virtuaaliyhteisö, kokeiluja. Virtuaalisen yhteisöllisyyden muodoista jo 10 v. sitten Wellman & Gulia: Net surfers don't ride alone.

Verkosto-käsite viime aikoina ollut esillä, synonyymisestikin käytetty, voi olla painotuseroja. Castells ainakin puhuu verkostoista.

17.11.

LUENTO: Mediakäytön kulttuurisuus ja mediaetnografia

TEKSTI: Orgad (2009), How can researchers make sense of the issues involved in collecting and interpreting online and offline data? Teoksessa Markham & Baym (toim.) Internet inquiry: conversations about method. Sage, 33-53.

Etäläsnä. Hieman pätkivällä yhteydellä läsnä, teen muistiinpanot jälkikäteen, kuunteluun pitää keskittyä tosi voimakkaasti, ilmeisesti mikin säädöissä jotain, katkaisee herkästi, jos pienikin tauko.

Tosi pätkivää on ääni keskustelun aikana. Yksi oma ajatus, mikä heräsi tuosta online - offline -aineistosta on näiden kahden rajan hämärtyminen, kuten Tuuli kommentoi, että ihmiset viittaavat eri ympäristöissä viestitystä toiseen (kuten sanoin Facebookissa), ihmisten puheessa alkaa havaita intertekstuaalisuutta omaan onnline elonvirtaan (lifestream). Ajallisuus laajenee, tästä Google wave-kokemukset ovat tosi mielenkiintoisia. Siellä voi olla yhtä aikaa online ja osallistua omaan menneeseen offlinessa olevaan keskusteluun ja toisen viesteihin, täysi sekoittuminen.

HARJOITUS: II tehtävän purku, III tehtävänanto

24.11.

LUENTO: Käyttäjät tuottajina ja aktivisteina

TEKSTI: Howard-Spink, “Grey Tuesday, online cultural activism and the mash–up of music and politics”, First Monday, 9(10), 2004.

1.12.

LUENTO: Käyttäjälähtöiset innovaatiot

TEKSTIT : 1) Leadbeater & Miller (2004), “Pro-Am Power” teoksessa The Pro-Am Revolution: How enthusiasts are changing our economy and society, 2004, 9-16. (PDF Online) JA 2) Botero, Vihavainen & Karhu (2009), “From closed to open to what? An exploration on community innovation principles”. Proceedings of Mindtrek 2009 Conference, 198-201.

8.12.

TEKSTI: Van Dijck (2009), “Users like you? Theorizing agency in user-generated content”, Media, Culture & Society, Vol. 31:1, 41–58. (PDF Online: Hae ko. julkaisu Nelliportaalin kautta)

kommentoiva tekstin käsittely, tiivistelmä ydinviestistä, näihin pitäisi vastata:
• Mitä tiedät tekstin kirjoittajasta?
Taustatietoja kirjoittajasta, mahdollisesti kommentteja tekstiin
José van Dijck is a Professor of Media and Culture at the University of Amsterdam. She is currently the Dean of Humanities. Van Dijck is the author of some 70 articles and five books.
http://home.medewerker.uva.nl/j.f.t.m.vandijck/
hänen tutkimusalaansa media ja tiede, digitaalinen mediateknologia, tieteen popularisointi, televisio ja kulttuuri tuorein kirja Mediated Memories in the Digital Age Stanford University Press.

• Mikä on tekstin aihe?
> näkökulmana on (taloudellinen) tuottajuus, sosiaalisen median käyttäjien tuottamat sisällöt ja tämän tuotannon käsitteellistäminen sekä tutkimusmahdollisuudet/tavat

• Mitkä ovat keskeiset väittämät ja käsitteet?
UGC user generated content
prosumer producer + customer
produsage käyttäjä/vertaistuotanto
tutkimustyössä pitäisi nähdä käyttäjälähtöisen sisällöntuotannon kompleksisuus ja aihetta tulisi tutkia monitieteisesti, keskeisimmin kulttuurinen, taloustieteellinen ja sosiologinen (työn yhteiskunnalliset rakenteet) tutkimus
> produsaget l. vertaistuotanto ja muut tuottajakäyttäjämuodot purettuna ja peilataan perinteisiin katsoja -käsityksiin ja mietitään ansaintalogiikoita
>Theorizing agency in user-generated content - voisi karkeasti työkääntää muotoon: toimijuudet käyttäjäkeskeisessä sisällöntuotannossa eli mitä 'uusia' rooleja ja muotoja sohvaperunoilla nykyään on > tai siis mikä on se otus, joka lojuu netissä, ei sohvaperuna vaan nettinotkuja

• Miten teksti rakentuu alusta loppuun? Mitä alateemoja kussakin osassa
käsitellään?
Käyttäjälähtöisen tuotannon kerroksia: kulttuurinen näkökulma, tuotantotalouden näkökulma ja vaikutukset työmarkkinoihin. Ilmiön kompleksisuus. Johtopäätöksiä tutkimustoimintaan.

• Mikä mielestäsi tekstissä on kaikkein kiinnostavinta?
Se, että oikeastaan ollaan siirrytty tv-mainosten katsojien (mainoskatseluajan) myymisestä nettikäyttäjien metadatan myymiseen.

• Missä kohdassa olet eri mieltä kirjoittajan kanssa?
En nyt erimieltä osaa olla, mutta epäilen, että suhde aktiivisten tuottajien, seurailijoitten, passiivisten ja osallistumattomien kesken muuttuu, tulevaisuuden näkymiä olisi voinut tarkastella enemmän, siitähän syntyy jatkuvia ongelmia mm. talouselämälle (journalismin kriisi, kustannus- ja muun julkaisutoiminnan muutokset, viihdeteollisuuden haasteet yms. sisältöbisnes)

• Miten teksti liittyy muihin kurssilla käsiteltyihin teksteihin?
Valaisee rakenteita, kehystää, käsitteiden tarkastelua, komleksisuuden esille tuominen

• Miten teksti liittyy aiempaan tietämykseesi / omaan tutkimukseesi?
Olen tätä ennen kuullut enemmän vertaistuotannosta, tässä näkökulma enemmän talousvaikutuksissa, isommissa yhteiskunnallisissa kehyksissä, vertaistuotanto: "p2p production Michael Bauwensin kohdalla, myös peer production toisinaan http://en.wikipedia.org/wiki/Michel_Bauwens
> tästä voisi miettiä yhteyksiä lahjatalouteen, proam/hobby-ammattilaisten toimintaan vapaaehtoisesti kuten Sometussa

1. Johdanto (s.41-42)

- Kuka on "you", jonka Time-lehti palkitsi vuoden henkilönä vuonna 2006? Kuka tuottaa sisältöä esimerkiksi YouTubeen? Muuttavatko "uudet mediakäyttäjät" maailmaa?
- Muutos populaarissa mediassa: median käyttäjä nähdään passiivisen vastaanottajan sijaan aktiivisena tuottajana —> mediatutkimuksessa tämä näkökulma ollut jo pidempään.
- Kielipeliä: "prosumer", "co-creator"
-Youtube: kasvoi nopeasti suosiossa, mutta taloudellisesti sivusto ei menestynyt. Tästä huolimatta Google osti palvelun 1,6 miljardilla dollarilla. Syynä ei ollut teknologia tai tuottavuus, vaan Googlen pyrkimys päästä yhteyteen käyttäjäyhteisön kanssa.
- Youtube hyvä esimerkki siitä, että tarvitaan uusi näkökulma käyttäjälähtöisyyteen (user agency). Näkökulmia kulttuurintutkimuksellinen, taloudellinen ja työmarkkinavaikutukset (labour relations)
- Kirjoittajan tarkoitus osoittaa, että toisin kuin populaari media haluaa väittää, käyttäjien ("users like you") mahdollisuudet vaikuttaa ympäröivään maailmaan ovat varsin rajalliset.
-erityistä on mittakaava: todella suuret joukot tuottamassa sisältöä ilmaiseksi
-kysyin nettituttavilta, miten sohvaperuna-sanan (viittaa tv:n katsojaan) voisi korvata nettiaikakaudella, eniten kannatusta sai hämähäkki, joka ei toisaalta ole hyvä > etukeno- takakeno

2. The cultural perspective: recipients versus participants (s. 42-46)

s. 42
viittaa Henry Jenkinsiin 1% tai 10% >riittävä
paradigmanmuutos : uudet kätsät välineet > yleisön aktivoituminen vaatimaan oikeutta osallistua, oma ajatus (Anne) vrt Twitter-kapinat > perinteiset presentaatiot seminaareissa kriisissä, ei sivistynytkään yleisö enää suostu passiivisen vastaanottajan osaan koreografian vuoksi > tämä ei nyt näy hallinnon kannalta oikealla foorumilla > hallinto yrittää osallistaa kansalaisia monin keinoin, mutta kiinnostus suuntautuu eri foorumeille
s. 43
moniäänisyys
osalistumiskulttuuri: luovuus: luovuus, tilaa ruohonjuuriliikkeille
on idealisoitu ja nähty yksiulotteisena vanha versus uusi
mihin kohdistuu yhteisöllinen toiminta? paikalliseenko (grassroots) > nettiä yhteisönä ei aina mielletty sisällöntuotannon kohdejoukkona (vanha median malli pohjalla) > oma ajatus (Anne) vrt. suomalaiset keskustelut uhkaavista nettiväkijoukoista ja netin näkemisestä epäaitona yhteisöllisyytenä, vanha asetelma paha kaupunki siveä maaseutu toistuu tässä > nyt hyvä irl paha netti
nyt erityistä halpa teknologia
s. 44
1-10-89 (mittakaavaton verkosto, usein esitetty 1-9-90 Barabasi toi sen 'julkisuuteen', Zipfin voimalaki sitä ennen ja aivan ensimmäisenä Villfredo Pareto, mutta silloin vasta 20-80)
mahdollisuus ei vielä tee sisällöntuottajaa, vain pieni osa niistä, joilla on mahdollisuus, ttodella tuottaa sisälöä > viittaa tutkimukseen: 33% seuraa ja 52% ei edes seuraa,nettiä käyttävistä 13% aktiivisia tuottajia, 19% arvioijia, 15 % keräilijöitä, 19 % liittyjiä

mahdollisuus ei riitä vaan potentiaalisia yleisöjä pitää olla

yhteisö-sanaa käytetään melko huolimattomasti

3. The economics perspective: users between producers and consumers (s. 46-49)

- Media-analyytikoiden ja talousgurujen mukaan uudet mediat muuttavat perinpohjaisesti sen, kuinka yritykset hoitavat asiakas- ja yrityssuhteitaan
- Kielipeliä: "produsage" ja "co-creation" syrjäyttämässä termit "consumption" ja "customization"
- Internetin ja monien UGC-sivustojen myötä kuluttajien vaikutusvalta sisältöihin lisääntynyt
- Onko uskottavaa väittää, että kaikista kuluttajista tulee sisällöntuottajia? Ja jos on, mitä tapahtuu kuluttajalle?
- Jako puhtaasti tuottamiseen ja kulutukseen harjaanjohtava: tosiasiassa mainonta muodostaa oman alueensa tässä kolmiyhteydessä. Amerikkalainen media toimii pitkälti markkinatalouden ehdoilla.
- Uusien medioiden myötä myös mainostajat ovat muuttaneet strategioitaan siitä, kuinka kuluttaja tavoitetaan.
- Keskimääräinen UGC-tuottaja hyvin koulutettu ja hyvätuloinen. Siispä UGC-tuottajat ovat erittäin houkutteleva kohderyhmä mainostajien näkökulmasta.
- Tällä hetkellä suhtautuminen uuteen mediaan ristiriitainen: onko Youtube vihollinen vai ystävä? Youtube toisaalta mahdollistaa tekijänoikeusrikkomukset, toisaalta sitä voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi ns. perinteisten mediatuotteiden markkinoinnissa.

Kappaleen varsinainen porkkana:
- Käyttäjät tuottavat sekä sisältöä että dataa omasta kulutuskäyttäytymisestään.
Tää on oikeastaan koko jutun kiintoisin näkökulma: vertautuu vanhan median tuotantorakenteisiin esim. saippuasarjojen (aluksi radion) tavoite myydä yleisöjä mainostajille ja siinä sivussa sitten yleisö sai ohjelmia > nyt yleisö saa ilmaispalveluita, sovellusohjelmia ja palvelintilaa
- UGC-sivustojen keräämää dataa voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi mainonnassa.
- Esim. Googlen AdSense ja DoubleClick käyttävät tätä dataa hyödykseen.
- Youtube: alunperin tarkoitus olla vain amatöörien ja harrastajien julkaisukanava. Virallisesti tämä pätee edelleen. Kuitenkin nykyisin Youtube on täynnä erilaista kaupallista sisältöä, kuten mainosklippejä ja maksullisia videoita.
- Myös Youtube kerää dataa käyttäjistä: ip-osoitteita jne. Youtube väittää että näin tehdään vain jotta sivustoa voitaisiin kehittää paremmaksi, mutta kirjoittajan mielestä tämä väte on vailla pohjaa. Googlen myötä datankeruusta on tullut entistä laajamittaisempaa.
- Johtopäätös: kuluttajat ovat tärkeämpiä datan tuottajina kuin sisällöntuottajina. Vaikka sisällöntuotannosta voi saada rahaa, huomattavasti suurempaa roolia näyttelee kulutuskäyttäytymisen hyväksikäyttäminen mainonnassa ja markkinoinnissa.

4. Labour relations: amateurs versus professionals (s. 49-55)

- Rajat ammattilaisen ja amatöörin väliltä katoamassa. Sen sijaan ollaan siirtymässä erilaisiin työnjaon sekamalleihin (mixed modes of labour).
- Miksi ihmiset haluavat tuottaa sisältöä ja nähdä valtavasti vaivaa ilman palkkaa? Mitä siitä saa vastineeksi?

- Kriitikot huomasivat jo webin alkuaikoina, että netin hehkuttaminen oli kätevä tapa saada kaupallista hyötyä käyttäjien tuottamasta sisällöstä, esim. AOL jonka sivustoille tuotti sisältöä tuhansia ihmisiä. Näitä ihmisiä kutsuttiin termillä "remote staffers" ja "online families'. Myöhemmin AOL lopetti järjestelmän koska sisällön tekijät nostivat kanteen.

- UGC-sivustot aktiivisia käyttäjien rohkaisemisessa: esim. käyttäjiä pyydetään luomaan sisältöä erilaisten kilpailujen avulla
- Kykyjenmetsästäjät nykyisin aktiivisia etsimään uusia kykyjä UGC-sivustoilta

- Kuinka tehokkaita UGC-sivustot tosiasiassa ovat nostamaan harrastelijoita ammattilaisiksi? Esim. laulaja Esmee Denters: vaikka oli suosittu Youtubessa, todellinen suosio ja oikea levytyssopimus tuli vasta televisioesiintymisten myötä.

- Kritiikkiä, Andrew Keen: amatöörikultti, amatöörius tuhoaa ammatillisuuden ja palkkatyöhön perustuvan asiantuntemuksen.
- Ammatilainen on vastuussa tekemistään, amatööri ei
- Tosiasiassa harrastelijamaisuus vain lisää mediayhtiöiden valtaa sen sijaan että murentaisi sitä.
- Keenin kritiikki osoittaa että ammattilaisuutta ja amatööriutta ei voida asettaa yksinkertaisesti vastakkain

5. Johtopäätökset (s. 59-55)

Time-lehden vuoden persoona: Sinä/You > yksityinen ihminen > osallistumiskulttuuri (participatory cultury) voisiko tää olla vertaistuotantoa lähellä? (okei, artikkeli kelaileekin vähän tätä, näkökulmassa painottuu siis taloudellinen puoli), ammattilaisamatöörit (proam… tälle oli joku suomennos, professional voluntarism), harrastetyotanto (playful work)

vapaasta hillumisesta elopellossa siirrytty taloudellisesti mitattavaan käyttäjä/vertaistuotantoon
kulttuuritutkimuksen näkökulmaa, kuluttajasosiologiaa, poliittista taloustiedettä tarvitaan, kun yritetään ymmärtää, mistä tässä on kyse; monitieteinen lähestyminen tarpeen kompleksisen ilmiön ymmärtämiseen > kokonaisuuteen kuuluu sekä ihmisten välistä sosiaalista toimintaa että teknisiä rakenteita.

> perinteiset teollisen tuotannon selitysmallit eivät toimi, eivät myöskään kuluttajateoriat
> tiivistää Lai 2007 tutkimuksesti: vertaistuotanto tai käyttäjäkeskeinen sisällöntuotanto on yhteydessä teknologisiin käyttöympäristöjen rakenteisiin, mutta hajurakoa syvempään kiinnittymiseen (talous tai politiikka) > tarkottaako tämä mm. sitä, ettei käyttäjää kiinnosta juurikaan se, minkä mantereen ja lakien alaisina palvelimet ja softat ovat, mikä putiikki ja millä tavoitteilla ympäristöä pyörittää ja miten hankkii elantonsa (myykö esim. käyttäjätietoja eteenpäin tms.)
viittaa Croteau'n tutkimukseen: käyttäjäkskeisen tuotannon suhteen tiedetään vielä liian vähän > tutkijoitten pitäisi löytää uusia välineitä kehityskulkujen arviointiin
> tiivistäen: tämä käsiteanalyysi on pyrkinyt tuomaan esiin käyttäjän moninaista asemaa, ei vain kulttuurisen atoimijana vaan myös talouteen ja työmarkkinoihin vaikuttavaa
> monitasoinen tutkimuskenttä kaipaa monipuolisia työkaluja (metodeja) tutkijan käyttöön: empiiristä tutkimusta käyttäjien toiminnasta, motiiveista, asemasta, päämääristä ja siihen rinnalle teknistaloudelliset mediankäyttöperusteet.
> samaa monitieteistä lähestymistä suositellaan myös jättiläisten kuten Googlen tarkasteluun


HARJOITUS: III tehtävän purku

KESKUSTELU: Palaute ja yhteenveto

Oppimispäiväkirja

OHJE

Tässä yhteydessä oppimispäiväkirjan keskeisenä tarkoituksena on kehittää analyyttista ja kriittistä ajattelua. Päiväkirjassa voit analysoida sekä luennoilla että luetuissa teksteissä esiin nostettuja teemoja. Kommentit voivat olla niin kriittisiä kuin täydentäviä. Yhteydet muihin opintoihisi ja kiinnostuksen kohteisiisi elävöittävät ja konkretisoivat sanottua.

Päiväkirjan kirjoittamisen voi aloittaa vaikka vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
• Onko tekstissä/luennossa jokin selkeä perusväittämä?
• Mitä olet tästä mieltä?
• Mitkä ovat tekstin/luennon keskeiset teemat, ja millaisiin teoreettisiin
keskusteluihin se kiinnittyy?
• Miten teksti/luento suhtautuu käsiteltyihin teemoihin? Millaiseen aiempaan
tutkimuksen argumentaatio perustuu? Ketä kritisoidaan?
• Miten teksti/luento suhtautuu muihin kurssilla käsiteltäviin aiheisiin? Entäpä
aiemmin opintojesi aikana oppimaan?
• Tuntuiko kirjoittajan/luennoitsijan argumentaatio jossain kohdassa
epäselvältä? Mihin kaipaisit vielä selvennystä?

Oppimispäiväkirjan huomiot voivat liittyä joko kokonaisen istunnon alueeseen tai johonkin pienempään osateemaan. Päiväkirjassa voi vapaasti käyttää myös kurssin ulkopuolista materiaalia. Käytetty lähteistö on kuitenkin syytä aina mainita. Tärkeintä on pohtia perustelluin argumentein, mikä istunnon anti mielestäsi oli ja millaista lisäsävyä kurssilla käyty keskustelu tekstien tulkintaan mahdollisesti toi.

Kurssin kuluessa päivittyvä opintopäiväkirja toimii myös oman ajattelun kehittämisen välineenä. Päiväkirjaan voi kirjata pohdintoja, mieltä askarruttavia kysymyksiä ja ongelmia, joihin kenties löytyy vastauksia kurssin kuluessa. Suositeltavaa on myös oman oppimisprosessin reflektointi sekä opitun hyödyllisyyden arvioiminen oman tieteenalan perspektiivistä. Lisäksi voit halutessasi reflektoida kurssilla tehtyjä harjoituksia, niiden antia ja mielekkyyttä.

Päiväkirjassa ei tarvitse puuttua jokaiseen istuntoon, mutta hyväksytty suoritus kommentoi kuitenkin vähintään neljän viikon aihepiirejä. Kommenttien viittausyhteyksin tulee olla sillä tapaa selviä, että lukijan on helppo tulkita, mihin luentoihin/artikkeleihin kulloinkin viitataan.

Oppimispäiväkirjan vähimmäismitta on 8 liuskaa (kirjasinkoko 12pt ja riviväli max. 1,5). Päiväkirjojen palautuksen takaraja on perjantai 18.12.2009. Oppimispäiväkirja palautetaan kurssin moodle-ympäristön kautta.

Suullinen alustus

Jokainen opiskelija alustaa vuorollaan yhden annetuista teoreettisista teksteistä. Yhtä tekstiä kohti alustajia voi olla yhdestä kolmeen. Jos samaa tekstiä esittelee useampi henkilö, kannattaa sopia etukäteen ryhmän sisäisestä työnjaosta. Hyvä alustus vastaa ainakin useimpiin seuraavista kysymyksistä:
• Mitä tiedät tekstin kirjoittajasta?
• Mikä on tekstin aihe?
• Mitkä ovat keskeiset väittämät ja käsitteet?
• Miten teksti rakentuu alusta loppuun? Mitä alateemoja kussakin osassa
käsitellään?
• Mikä mielestäsi tekstissä on kaikkein kiinnostavinta?
• Missä kohdassa olet eri mieltä kirjoittajan kanssa?
• Miten teksti liittyy muihin kurssilla käsiteltyihin teksteihin?
• Miten teksti liittyy aiempaan tietämykseesi / omaan tutkimukseesi?

Alustusvuorot päätetään toivomusten perusteella kurssin ensimmäisessä istunnossa.

Harjoitukset

Harjoitus 1

Viikko 1-2 (tehtävänanto 27.10., purku 3.11.)

Harjoitus 1: 24 tunnin mediapäiväkirja

Jokainen kohtaa arjessaan suuren määrän median välittämiä viestejä. Kurssin ensimmäisen harjoituksen tarkoituksena on kirjata muistiin laaja kokoelma henkilökohtaisia vuorovaikutustilanteita median kanssa.

Valitse seuraavan viikon aikana yksi 24 tunnin periodi, jolloin pidät mediapäiväkirjaa. Tavoite on siis tallentaa mahdollisimman kattavasti kohtaamasi median välittämät viestit siten, että kirjaat ylös mediatyypin, käytetyn ajan ja viestien sisällön. Pohdi samalla, miten tarvittavan informaation saisi talteen tehokkaasti ja vaivattomasti. Kokeile halutessasi erilaisia tapoja. Pyri keräämäsi informaation perusteella muodostamaan kuva siitä, millainen mediakäyttäjä olet.

Päiväkirjan formaatti

Pidä mukanasi kurssilla jaettu muistikirja koko päivän ajan. Kohtaamiset median kanssa on helpompi kirjata muistiin, jos piirrät erilliset palstat, joihin kirjaat aloitusajan ja lopun, mediatyypin ja tarkemman sisältökuvauksen. Käytä järkeä raportoinnin tarkkuudessa. Jos kuuntelet radiota, kirjaat todennäköisesti muistiin kanavan tai ohjelman, mutta et jokaista kuultua kappaletta. Jos kuljet periodin aikana yliopistolla, voit kirjata päiväkirjaan näkemäsi ilmoitustaulun, mutta tuskin jokaista yksittäistä julistetta ja ilmoitusta. Kirjaa myös muistiin, jos sinun on joissain tilanteissa vaikea kategorisoida mediakokemuksiasi.

Koeta valita ”keskimääräinen” päivä, jolloin et ole linnoittautunut kesämökillesi, vaan olet liikkeellä erilaisissa ympäristöissä. Pysähdy vähintään puolen tunnin tai tunnin välein tekemään muistiinpanoja. Älä odota, että muistat kaiken näkemäsi ja tekemäsi illalla. Jos saat päivän aikana talteen 40-60 yksittäistä merkintää, lienee tehtävän tarkoitus tullut selväksi.

24 h mediapäiväkirja

Analyysi

Noin päivä sen jälkeen, kun olet lopettanut mediapäiväkirjan pitämisen, käy läpi keräämäsi informaatio ja palauta kokemasi mieleesi. Millaisiin viesteihin kiinnitit huomiota? Oliko näillä viesteillä vaikutusta siihen, mitä ajattelit tai miten toimit? Miten paljon teit tietoisia valintoja mediasisältöjen suhteen? Onko aineistossasi jotain, jota et olisi osannut ennakoida?

Ensimmäisestä harjoituksesta ei tarvitse kirjoittaa raporttia. Päiväkirjan pitäminen ja yllä olevien kysymysten pohtiminen riittää. Näiden pohjalta keskustellaan seuraavan viikon istunnossa.

Harjoitus 2

7 päivää

EDIT

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License