INFOH1

Digitaalisen median teorioita ja tutkimussuuntauksia 4 op

Ilmoittauduttu 9.8.09. Opetus tiistaisin 1.9. - 13.10. paitsi 1.9. korvautuu tehtävällä.
Pinni A sh 4083, klo 12 - 15. Prof. Franz Mäyrä.

Kurssisivu | Moodle

RYHMÄTYÖ: Interaktiivinen media ja oppiminen, wikissä laajempi teksti ja esitykseen kiteytetty oleellisimmat (kollektiivisesti tuotettu Google esitys).

Harjoitus 1: teoriakirjallisuuden tiedonhaku syventäviin valitusta aihepiiristä. Huom: tehdään ensimmäistä kokoontumista korvaavana tehtävänä! Valitse itseäsi kiinnostava aihepiiri interaktiivisen median parista (esim. verkkoviestinnän historia, pelit, sosiaalisen median palvelut, mobiilimedia yms.) Valmistaudu perustelemaan valintasi: mikä siitä tekee kiinnostavan? (Ajankohtaisuus, yleinen merkittävyys, poikkeuksellisuus, tms?) Tee tiedonhakuja ja katso mitä tieteellistä kirjallisuutta aihepiiriisi liittyen löydät (ks. www.nelliportaali.fi ). Valmistaudu esittelemään ensimmäisellä kokoontumiskerralla valitsemasi aihepiiri ja pari lupaavinta sitä koskettavaa lähdettä. Kirjoita jatkotyöskentelyä varten ylös tärkeimmät lähdetiedot ja laadi lyhyt kommentoitu bibliografia (lähteen keskeinen sisältö, vahvuudet ja heikkoudet).

Online-linkit mukaan! Ks. viittausohjeet.


Harjoitus 1 muotoilua

Asiasanoja:

interaktiivinen estetiikka, digitaalinen estetiikka, web 2.0 look, ympäristöestetiikka, oppimateriaalitutkimus, kuva & oppimateriaali, information visualization, interaction design, information architecture, personalization

Kirjallisia lähteitä:

Kathrine Procter (tekee väikkäriä aiheesta): Aestetics in use (Aesthetic Approach to Team-work Development), sain tuttavalta yhden paperin viime syksyltä, aikuiskasvatuksen viitekehys. Procterin keskeinen lähde: Strati, Antonio (2000): The Aesthetic Approach in Organization Studies. In: Stephen Linstead and Heather Höpfl (2000): The Aesthetic Organization. Sage Publications

Giedre Kligyten gradu (TaiK 2001) oppimisympäristön designista 'I Think I Know What Is Good For You?'. User Interface Design for a CSCL system

Mastermannin klassikko: Medioita oppimassa. Nielsenin kirjat.

Colin Ware: Information Visualization - perception for design
http://www.amazon.com/Information-Visualization-Perception-Interactive-Technologies/dp/1558605118

http://www.interaction-design.org/

Morville & Co:n "Information Architecture" http://oreilly.com/catalog/9780596000356/

Seppänen, J. (2002). Katseen voima – Kohti visuaalista lukutaitoa. Tampere: Nuorisotutkimusverkosto julkaisuja 17. Vastapaino.

Auer, Antti (2000). Informaatioteknologia ja koulutuksen uudet strategiat. Spatiaalinen näkökulma. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis; 792, Tampereen yliopisto.

  • Auerin väitöskirjan tarkastelu on yhteiskunnallinen ja rakenteellinen. Sieltä löytyy kuitenkin pohdintaa, mm. virtualisoitumisesta sekä oppimisympäristöajattelusta ja oppimisen paradigmoista, jotka ovat sopivaa luettavaa tähän pähkintääni.

Harjoitusta 1 varten koottuja muistiinpanoja:

Minua kiinnostava aihepiiri, kuten sen Qaikuun muotoilin (ja Twitteriin]: visuaalisten elementtien merkitys sähköisissä (sosiaalisen median ja vanhoissa) oppimisympäristöissä.

Näin muotoilin 8.9.09 sanoilla haparoiden, että mikäs mua oikein kiinnostaa.

Selitys vähän pidempi, jolla kyselin guruilta sähköpostitse: Mietiskelen havaintokokemusten vuoksi (ja muun pitkäaikaisen kiinnostuksen pohjalta) sitä, mikä vaikutus verkon visuaalisen ympäristön yksilöllisellä säätämisellä sekä visuaalisella ympäristöllä ylipäänsä on oppimiseen. Perinteisissä verkko-opetuksen teoksissa ei visuaalisesta ole yhtään mitään, ainakaan minä en ole löytänyt ihan pientä lukuun ottamatta mitään.

Visuaalinen ja spatiaalinen ja avaruudellinen verkkokokemus vaikuttavat sekä hahmottamiseen että motivoitumiseen että sosioemotionaaliseen kokemukseen. Markkinointiviestintä mm. on hyvin tietoinen näistä, mutta oppimisen puolella, varsinkin formaalin koulutuksen puolella ei tämän kaltaista intressiä ole. Ehkä kyse onkin sivuseikasta, mutta minua tämä sattuu kiinnostamaan.


Saalista:

Luennolla professorilta: asiasanana interaktiivinen estetiikka

Lisäksi muilta gurulähteiltä:

"asiaa voisi lähestyä esim. ympäristöestetiikan kautta: kuinka esim. web 2.0-trendiin liittyi web2.0-look, palvelut pyrkivät luomaan leikkisän ilmapiirin lelukauppa/karkki-estetiikalla ja pehmeillä muodoilla.

keywords: web 2.0 look, ympäristöestetiikka

http://www.tuomaslaitinen.com/


Omatoimisia löytöjä:

SAGE:lla on lokakuun puoleenväliin saakka avoimet ovet (pieni rekisteröityminen) ja sieltä löytyi heti e-Learning artikkeliteos, jossa on luku Design Issues. Teos on Richard Andrews & Caroline Haythornthwaite eds. The SAGE Handbook of e-Learning Research, SAGE 2008, Print ISBN: 978-1-4129-1938-8. Saatavilla oli myös pdf-tiedostona kuvaus jokaisesta kirjoittajasta. Ja mikä parasta, kirja on luettavissa netitse, jos kirjautuu sisään 15.10. sakka ilmaiseksi. Kahlaan, mainitaanko design-osastolla mitään visuaalisesta / esteettisestä.

20090910-rye1g9mwj47yfp99b4k8fhi6ix.jpg

Muistan, että Virtuaaliyliopiston kurssilla Antti Auerilla oli hyviä aineistoja, yksi kaavio oli heti käsillä, siinä visuaalinen oli liitetty käyttöliittymään. Niihin aikoihin (kävin Auerin kurssin 2002) en ollut tavannut vielä yhtään ympäristöä, jossa olisin opiskelijana voinut säätää visuaalista näkymää. Visuaalisuus oli ammattilaisten juttu eikä verkko-opettajakaan voinut yleensä juuri muuta tehdä kuin ehkä laittaa jonkun pikkukuvan sivuille. EDIT 13.9. jännä, miten pieni muisto jää siitä, mikä kiinnostaa, Auerin väitöskirja sopii hyvin tähän pohdintaani.


Lisää saalista:

Pekka Ihanainen Ohjauksen estetiikka http://ihanova.fi/main.pl?ajattelua16

Jakob Nielsen Www-suunnittelu IT Press 2000 (alkuteos 1999).

Gurun vinkki: "Vastaus saattaisi löytyä - ei suinkaan 1.0 tai 2.0 tai edes 3.0 teknologiasta - vaan 0.0 -teknologiasta eli oppimateriaalitutkimuksesta, esim. kuva ja oppimateriaali voisivat olla hyviä hakusanoja."

Aestetics in use -paperi Kathrine Procter (Aesthetic Approach to Team-work Development) ICERI konferenssi 2008 Madrid. Tuon sain pdf:nä, näyttää, että Procter tänä vuonna vienyt eteenpäin tutkimustaan:
Kathrine Procter - The Danish School of Education, University of Aarhus – Denmark, Abstract
The Third Nordic Conference on Adult Learning 22 - 24 April 2009 in Denmark, Communication, collaboration and creativity
AESTHETICS IN USE
The hypothesis behind this paper: that an aesthetic approach is relevant to learning processes, stems from a statement made by Antonio Strati in his chapter named: Aesthetic Theory: The Aesthetic Approach on Organization Studies: “The aesthetic categories constitute a set of criteria which provide the scholar of organization with useful guidelines. They define lines of analysis which further highlight the fact that the aesthetic approach seeks to acquire understanding about organizations that differs from rational and scientific knowledge” (Strati, 2000: 19)
Strati, Antonio (2000): The Aesthetic Approach in Organization Studies. In: Stephen Linstead
and Heather Höpfl (2000): The Aesthetic Organization. Sage Publications

Twitter-saalista:
Giedre Kligyten gradu oppimisympäristön designista 'I Think I Know What Is Good For You?'. User Interface Design for a CSCL system File size: 4.4 MB. Master's Degree Work: Master of Arts in New Media. Media Lab, University of Art and Design Helsinki UIAH, Finland. September 2001

On tuo Twitter vaan niin kätsy, sana lähti heti kiertämään:
20090910-q2f5981gef63xff7rrqbtepdj7.jpg


Muista Masterman! Medioita oppimassa

Muista R. Barthes: avoin ja suljettu teksti!


Ja vielä kelpokalaa, johan näillä eväillä leipoo kunnon kukon:

Oppikirjojen suunnitteluun liittyen on tehty tutkimusta tekstin ja kuvan suhteesta, visuaalisuudesta jne. Rullattavien verkkosivujen kanssa pätevät aivan samat graafiset viisaudet kuin käännettävien sivujenkin aikana.

Tsekkaa "Information VIsualization" -tutkimus, kuten:

Colin Ware: Information Visualization - perception for design
http://www.amazon.com/Information-Visualization-Perception-Interactive-Technologies/dp/1558605118

Hyödyllistä voisi olla katsoa myös "interaction design" ja "information architecture" -alueita. Tässä hyvä saitti josta voit hakea aiheeseen liittyvää:

http://www.interaction-design.org/

Morville & Co:n "Information Architecture" kannattaa silmäillä:
http://oreilly.com/catalog/9780596000356/

Collecta on vekkuli hakukone, hakee sosiaalisesta mediasta tuoreimpia. Kokeilin interaktiivisesta estetiikasta ja sieltä löytyi ihan kiintoisaa kalaa. Löytyi mm. top 5 trendeistä Personalization.

Jep jep, Jerry Goring (kuka liekään) kirjoittaa blogissaan juuri sinne suuntaan, mikä minua asiassa vetää, luovuuden ulottuvuus… ja leikki, kyse on myös kontrollivallasta ja sen päättymisestä, Jerry pohtii taiteen tekemistä, mutta miete soveltuu myös oppimiseen, jossa oman tuottamisen osuus on merkittävä (tai se, ettei uskalla tuottaa)… Tämä on nätisti laitettu: "The onset of digital technologies as a medium also changes the way we see ourselves. It has opened up our minds and the way we categorize people. Before these technologies, many thought that you had to have great control of a pencil or brush to be an artist. We thought that mathematical people lacked the kind creativity artistic people displayed. The use of digital technologies as a medium breaks these stereotypes. It opens the door to a better understanding of one another and our unique gifts."


Uskomatonta tämä kaveriapu (verkkoäly, verkkovoima, hajautettu kognitio):

1. Title: Applying Multiplayer Role-Based Learning in Engineering Education: Three Case Studies to Analyze the Impact on Students' Performance
Author(s): Sancho, P, Fuentes-Fernandez, R, Gomez-Martin, PP, et al.
Source: INTERNATIONAL JOURNAL OF ENGINEERING EDUCATION Volume: 25 Issue: 4 Sp. Iss. SI Pages: 665-679 Published: 2009

2. Title: The role of context in perceptions of the aesthetics of web pages over time
Author(s): van Schaik, P, Ling, J
Source: INTERNATIONAL JOURNAL OF HUMAN-COMPUTER STUDIES Volume: 67 Issue: 1 Pages: 79-89 Published: JAN 2009

3. Title: Towards a Theory of User Judgment of Aesthetics and User Interface Quality - art. no. 15
Author(s): Hartmann, J, Sutcliffe, A, De Angeli, A
Source: ACM TRANSACTIONS ON COMPUTER-HUMAN INTERACTION Volume: 15 Issue: 4 Pages: 15-15 Published: NOV 2008

4. Title: The Aesthetics of Emergence: Co-Constructed Interactions - art. no. 11
Author(s): Baljko, M, Tenhaaf, N
Source: ACM TRANSACTIONS ON COMPUTER-HUMAN INTERACTION Volume: 15 Issue: 3 Pages: 11-11 Published: NOV 2008

5. Title: Performing Perception-Staging Aesthetics of Interaction - art. no. 13
Author(s): Dalsgaard, P, Hansen, LK
Source: ACM TRANSACTIONS ON COMPUTER-HUMAN INTERACTION Volume: 15 Issue: 3 Pages: 13-13 Published: NOV 2008

6. Title: Design as communication: exploring the validity and utility of relating intention to interpretation
Author(s): Crilly, N, Good, D, Matravers, D, et al.
Source: DESIGN STUDIES Volume: 29 Issue: 5 Pages: 425-457 Published: SEP 2008

7. Title: Modelling user experience with web sites: Usability, hedonic value, beauty and goodness
Author(s): van Schaik, P, Ling, J
Source: INTERACTING WITH COMPUTERS Volume: 20 Issue: 3 Pages: 419-432 Published: MAY 2008

8. Title: Usability, aesthetics and emotions in human-technology interaction
Author(s): Thuring, M, Mahike, S
Source: INTERNATIONAL JOURNAL OF PSYCHOLOGY Volume: 42 Issue: 4 Pages: 253-264 Published: AUG 2007

9. Title: A method and advisor tool for multimedia user interface design
Author(s): Sutcliffe, AG, Kurniawan, S, Shin, JE
Source: INTERNATIONAL JOURNAL OF HUMAN-COMPUTER STUDIES Volume: 64 Issue: 4 Pages: 375-392 Published: APR 2006

10. Title: The interplay of beauty, goodness, and usability in interactive products
Author(s): Hassenzahl, M
Source: HUMAN-COMPUTER INTERACTION Volume: 19 Issue: 4 Pages: 319-349 Published: 2004


Essee

Oppiminen verkossa – informaatiotaidot puntarissa
Tampereen yliopisto, INFIM
Hypermedian maisteriohjelma
Kurssi INFOH1, prof. Frans Mäyrä
Opiskelija Anne Rongas (90029)

1. Oppiminen verkossa – informaatiotaidot puntarissa
1. 1. Johdanto
2. 2. Sosiaalinen media työvälineitä ja toimintaa
3. 3. Sosiaalisen median oppimisympäristö avoin ja teknologinen
4. 4. Aktiivinen oppiminen vaatii oman toiminnan säätelyä
5. 5. Wikiopisto mahdollistaa oppimisverkostot
6. 6. Havaintoja oppimisverkostoista
7. 7. Mikroblogit mikro-oppimisverkostoina
8. 8. Oppimisverkostot tiedonhankinnassa ja tiedonkäytössä
9. 9. Oppimisverkostoissa on imua, tekninen kehitys jatkuu
1. Lähteet
2. Oppimisverkostot, joihin viitattu

1. Johdanto

En tiedä kaikkea, mitä minun pitäisi tietää. Missään ei järjestetä sellaista kurssia, joka sopisi tarpeisiini eikä minulla ole aikaa tuhlattavaksi puoliksi kiinnostavissa koulutuksissa, jonne on matkustettava pitkä matka. Vinhaa muuttuvassa maailmassa yhä useampi kaipaa työhön sulautuvaa uuden oppimisen mahdollisuutta.

Internetin avoimissa verkostoissa voi oppia nopeasti tarpeellisen, mutta miten oppia kaipaava löytää tiensä oleellisen informaation äärelle eli kuinka informaationhankinta onnistuu? Kuinka informaatiota voidaan työstää tiedoksi, joka muuttaa tietorakenteita, toimintaa ja kykyä selviytyä vastaan tulevista ongelmsita?

Internet muodostaa rajattoman oppimisympäristön, jossa tietovarastoihin tallennettu tieto sekä ihmisillä oleva tieto ovat saatavilla, jos tietää, mistä ja miten hakea.

Tarkastelen tässä tekstissäni verkkoa ja erityisesti sosiaalista media ja sen verkostoja oppimisympäristönä. Nostan myös esiin keskeisiä informaatiotaitoja, joita verkossa oppiminen ja oppimisverkostot vaativat.

2. Sosiaalinen media työvälineitä ja toimintaa

Sosiaalinen media on viime vuosina ollut opettamisen ja opiskelun kehittäjien huomion keskiössä. Sosiaalisessa mediassa on nähty paljon mahdollisuuksia, mutta toisaalta ilmiöön on liittynyt myös paljon ylisanoja ja uutuuksien perään säntäilyä.

Mitä sosiaalinen media on? Suomessa ensimmäisiä käsiteanalyyseja oli Jussi-Pekka Erkkolan vuonna 2008 Taideteollisessa korkeakoulussa Pro gradu -opinnäytteenä kirjoittama Sosiaalisen median käsitteestä. Siinä hän määrittelee sosiaalisen median kahtalaisena ilmiönä, kyse on sekä työvälineistä että toimintatavasta:

"Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin."

3. Sosiaalisen median oppimisympäristö avoin ja teknologinen

Oppimisympäristöllä viitataan oppimista edistävään paikkaan, tilaan, yhteisöön tai toimintakäytäntöön (Manninen, J. & Pesonen, S. 1997). Oppimisympäristöjä voidaan jaotella useilla tavoilla. Mannisen ja Matikaisen oppimisympäristöjen perustyyppien luokittelu jakaa ympäristöt kolmeen toisiaan leikkaavaan alueeseen: kontekstuaaliseen, avoimeen ja teknologiseen.

Teknologisen oppimisympäristön joukkoon kuuluu henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE), joka tukee oman opiskeluprosessin hahmottamista ja hallintaa sekä tukee vuorovaikutusta muiden oppijoiden kanssa (Manninen ym. 2007, 35). Perustyyppien jaottelua ja leikkauskohtia valaisevassa kuviossa sosiaalisen median oppimisympäristö sijoittuu avoimen ja teknologisen alueille.

Manninen ym. 2007, s. 30.

Manninen ym. 2007, s. 30.

Oppimisympäristöjä voidaan luokitella myös oppimisympäristöä kuvaavien mielikuvien ja näkökulmien kautta, jotka voidaan jakaa viiteen: fyysinen, sosiaalinen, tekninen, paikallinen ja didaktinen. Näistä didaktisen näkökulman tulisi olla kokoava näkökulma; olisi pohdittava, miten käytössä oleva oppimisympäristö tukee oppimista (Manninen ym. 2007, 37).

Manninen (emt. 33) viittaa Mononen-Aaltosen jaotteluun, joka perustuu metaforiin. Oppimisympäristöä kuvaa ekosysteemi, paikka, virtuaalitila tai dialogi. Sosiaalisen median oppimisympäristö on selkeästi virtuaalinen tila, mutta siihen kuuluu myös vahvasti kanssaoppijoitten ja ohjaajien virittämä dialogi, oma ajattelu, joka käynnistyy toisten äänistä ja tästä seuraava keskustelu.

Yhteenvetona edellisistä voidaan sanoa, että sosiaalisen median oppimisympäristö edustaa avointa, teknologista ja dialogista virtuaalitilaa, jossa keskeisenä näkökulmana teknologian ohella on sosiaalinen vuorovaikutus.

Harto Pönkän ja Niina Impiön (Pönkä & Impiö 2009) mukaan sosiaalisen median oppimisympäristö tarjoaa opetukseen sisältöjä, työkaluja ja ympäristöjä. Sosiaalisen median oppimisympäristöissä vuorovaikutteinen, yhteisöllinen aktiivisuus on keskeinen osa toimintaa. Pönkä ja Impiö erittelevät kuusi pedagogisesti merkittävää toiminnan ulottuvuutta:

1.

Sisältöresurssit: tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen
2.

Kognitiiviset työkalut: tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos
3.

Henkilökohtainen oppimisympäristö: ajattelun jäsentäminen, oppimisresurssien seuraaminen
4.

Yhteisölliset työkalut: tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen
5.

Yhteisöllinen oppimisympäristö: oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen
6.

Yhteisöresurssit: tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen

4. Aktiivinen oppiminen vaatii oman toiminnan säätelyä

Nykyisin korostetaan aktiivisuutta oppimisessa. Aktiiviseen oppimiseen tarvitaan sisäistä motivaatiota, työskentelyyn sitoutumista, emootioiden kontrollia ja oman toiminnan säätelyä. Aktiivinen oppiminen on haastavaa. Ryhmässä keskinäinen tukeminen, motivointi ja vastuun jakaminen helpottavat oppimisprosessin etenemistä.

Yhteisöllinenkin työskentely voi olla oppijalle raskasta. Jaettu säätely on yhteisöllisen oppimisen edellytys, se vie oppimista eteenpäin. Tekninen ympäristö voi tukea verkostojen ja ryhmien oppimista antamalla välineitä ja tilaa ratkaista säätelyä vaativia ongelmia.

Tulevaisuuden oppijalle verkostoissa oppiminen on keskeinen taito. Järvenoja ja Järvelä toteavat: "Yhteisöllisten, oppimisen itsesäätelyä tukevien teknologiaperustaisten oppimisympäristöjen käyttäminen koulussa voi olla merkittävä tulevaisuuden oppimisen taitojen kehittämisessä." (Järvenoja & Järvelä 2006, 98 – 99.)

Tulevaisuuden oppijalle verkostoissa oppiminen on keskeinen taito. Hanna Järvenoja ja Sanna Järvelä toteavat:

”Tulevaisuuden menestyjiä eivät ehkä ole ne, jotka tietävät eniten, vaan ne, joilla on vahvat oppimisen itsesäätelyn taidot ja jotka pystyvät mukautumaan muuttuviin oppimisen tilanteisiin. Keskeistä on myös se, että oppijalla on kykyä ja halua toimia osana ryhmää.”

Verkostoissa oppimiseen on mielletty liittyvän motivaation ylläpitoa ja vastuun jakamista. Huomiota olisi kuitenkin syytä kohdistaa Järvenojan ja Järvelän mukaan myös siihen, kuinka ryhmän jäsenet voivat säädellä vastavuoroisesti omaa oppimistaan. Jaettu säätely (shared-regulation, co-regulation) vähentää itsesäätelyn taakkaa: ”ryhmän jäsenet kokevat, että me teemme jotain yhdessä tilanteen ratkaisemiseksi.”

5. Wikiopisto mahdollistaa oppimisverkostot

Wikiopiston suomalaiset tienraivaajat, Juha Suoranta ja Tere Vadén kirjoittivat vuonna 2008 Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla oppimisverkostoista. Oppimisverkostojen maailma on kasvamassa vastapainona jähmeille koulutusinstituutiolle, jotka eivät kykene ottamaan käyttöönsä uusia joustavia oppimisympäristöjä. Tietoverkkojen näkymättömät yliopistot tarjoavat oppijoille verkostoja ja vertaisryhmiä, joita ei välttämättä löydy paikallisesta, fyysisestä ympäristöstä. Digitalisoituminen on helpottanut rajojen ylittämisiä, kollektiivista, immateriaalista sisällöntuotantoa ja yhteistyötä verkostoissa.

Wikiopisto edustaa markkinatalouden ulkopuolista avointa oppimista. Suoranta ja Vadén pitävät vapaan ja yhteistoiminnallisen oppimisen ja tutkimuksen leviämistä merkittävänä:

”Kun kasvuideologian fyysiset rajat väistämättä tulevat vastaan, voivat Wikiopiston kaltaiset hankkeet paljastaa rajattomien henkisten voimavarojen mahdollisuudet.”

Oppimisverkostoista on näihin saakka oppimisverkostoja on synnytetty lähinnä hankkeitten voimin, enemmän tai vähemmän ylhäältä alas. Sosiaalinen media antaa tilaa itseorganisoitumiselle ja ihmisten omaehtoiselle toiminnalle.

6. Havaintoja oppimisverkostoista

Wikiopisto perustuu tekstien jakamiseen. Kontaktien syntyminen ja oppimisverkoston muotoutuminen vaativat ponnisteluja, sillä wiki teknisenä ympäristönä tukee tekstien kohtaamista mutta ei ihmisten kohtaamista. Usein Wikiopiston kursseilla yhdistetäänkin wikin oheen jokin muu sosiaalisen median oppimisympäristö, kuten blogit.

Tutkimusparvi, joka edustaa Wikiopiston tavoin avointa tieteen tekemistä, työskentelee myös wikin välityksellä, mutta lisäksi mukana olijat esittelevät wikissä itsensä ja tapaavat toisiaan. Osa tutkijoista pitää myös säännöllisesti Skype-palavereita.

Sometu eli sosiaalinen media oppimisen tukena –verkosto on hyvä esimerkki avoimesta oppimisverkostosta, jossa persoonat ja äänet ryöpsähtävät verkkotilassa heti vastaan toisin kuin wikipohjaisissa kohtaamispaikoissa.

Sometu-verkoston keskeinen tekninen verkkotyötila on Ning, jota on luonnehdittu verkostoitumispalveluksi. Ning muistuttaa joiltakin osin Facebookia: omaa profiilisivua voi muokata, toisia verkoston jäseniä voi merkita ystäviksi, omia tuntemuksiaan voi kirjoittaa statusviestiin, kavereitten seinälle voi käydä kirjoittamassa ja viimeaikaisia tapahtumia voi seurata etusivulta. Ningissä voi myös jakaa kuvia, videoita ja audiotiedostoja, kirjoittaa blogia ja jutella keskustelufoorumilla. Ningin rajapinnalle on kehitetty useita sovellusohjelmia, joilla voi integroida muita sosiaalisen median sovelluksia osaksi Ningiä.

Ning poikkeaa Facebookista siinä, että kuka tahansa voi perustaa oman verkoston ja määritellä sille sisällöt ja tavoitteet. Ning on myös mahdollista säätää oppivaa ryhmää, esimerkiksi lukiokurssia varten. Ning on kaupallinen verkkopalvelu, jonka ilmaisversio on rahoitettu Google-mainoksilla. Vastaavan kaltainen avoimen lähdekoodin sovellus on Elgg.
7. Mikroblogit mikro-oppimisverkostoina

Mikroviestikanavat tai mikroblogit, kuten niitä on nimitetty, tarjoavat hetkellisiä verkostossa oppimisen kokemuksia. Qaiku (aiemmmin myös Jaiku) ja Twitter toimivat esimerkiksi taustakanavina luennoilla, seminaareissa ja konferensseissa. Tiettyä tapahtumaa voidaan raportoida ja raportointi voi olla osa tapahtumaa, kuten esimerkiksi muutamissa YLE:n kokeiluissa.

Mikroviestikanavilla voi seurata ajankohtaista viestivirtaa. Twitter-viestien merkkimäärä on rajoitettu 140:een, mutta Qaikussa kommenttiviestit voivat olla pitkiä. Molempiin on mahdollista lähettää kuvia. Twitteriin on kehittynyt lisäsovelluksia sekä oma viestintäkulttuuri. Näiden avulla pieni merkkimäärä riittää yllättävän monimuotoiseen viestintään.

Jaiku-verkoston kuihtuminen teknisen kehitystyön päätyttyä aiheutti kollektiivisen vaeltelun ja uuden viestintäympäristön etsimisen. Mikroviestimissä henkilöiden profiilit ovat minimaalisia: vain profiilikuva, nimi, paikkakunta ja verkkosivujen linkki. Kuitenkin pieni profiilitieto ja kaveriksi merkitsemisen mahdollisuus synnyttävät sidoksia, mikä näkyi Jaiku-exoduksen aikana.

Mikrokanavilla kysellään apua ja jaetaan tuskaa. Varsinkin Qaiku teknisenä ympäristönä mahdollistaa jaetun säätelyn. Emootioiden ilmaiseminen kuuluu keskustelukulttuuriin kuten myös myötätunto ja huumori. Qaiku-keskusteluissa hersytään välillä sanailoitteluihin, mutta välillä keskusteluista sukeutuu syvällisiä, monipuolisia ja älykkäitä mikrokonferensseja.

8. Oppimisverkostot tiedonhankinnassa ja tiedonkäytössä

Informaatiotutkimuksen näkökulmasta oppimista voidaan tarkastella tiedonhankintana ja tiedonkäyttönä. Tiedonhankinta sisältää käsitteellisesti myös informaationhankinnan, jolla viitataan tiedon omaksumisprosessin läpi käymätöntä informaatiota, joka ei vielä ole osa tiedonhankkijan kognitiivisia rakenteita. Tinedonhankintaan kuuluvat lähteiden valinta ja niiden relevanssin punnitseminen. Tiedonkäyttö on aina osa oppimista. Tiedonkäytön ja oppimisen suhdetta pohdittaessa kiinnostavia kysymyksiä ovat, mitä informaatiolla tehdään ja miten tämä tekeminen tapahtuu. (Savolainen & Kari, 2008, 35 - 50.)

Reijo Savolainen ja Jarkko Kari ehdottavat informaatiotutkimuksen, kasvatustieteen ja psykologian yhteistyötä, jonkinlaista koulutusinformatiikkaa, joka selvittäisi tiedonkäytön ja oppimisen kysymyksiä. Tutkijoiden mukaan tiedonkäytön ja oppimisen tutkimuksen kehittymistä on estänyt kasvatustieteellisen tutkimuksen keskittyminen formaaliin opiskeluun, tiedonkäyttö taas koskee niin muodollista oppimista, työtä kuin vapaa-aikaakin (emt. 52). Tästä näkökulmasta avoimet oppimisverkostot tarjoavat tieteenaloja yhdistävän tutkimuskentän. Informaatiotutkimuksen näkökumia kaivattaisiin myös oppimisympäristöjen suunnitteluun ja käyttäjälähtöisten rakenteiden luomiseen. Tutkimus ei saisi keskittyä pelkästään kognitiivisiin prosesseihin, vaan huomio olisi suunnattava myös emotionaalisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin, kuten Savolainen ja Kari huomattuavat (emt. 52). Oppimisympäristöajattelu on samoilla linjoilla.
9. Oppimisverkostoissa on imua, tekninen kehitys jatkuu

Wiki on erinomainen yhteisen tiedon rakenteluun, mutta heikko sosioemotionaaliseen oppimisen tukemiseen ja jaetun säätelyn mahdollistamiseen. Verkostopalvelut, kuten Ning, yrittävät yhdistää kaiken hyvän, mutta samalla joudutaan sietämään informaation vajoamista keskusteluketjujen syvyyksiin. Mikroviestikanavat tukevat hyvin oppimisverkoston sosioemotionaalista säätelyä ja informaation helmien noukkimista, mutta niissä ei ole mahdollista jäsentää ja prosessoida informaatiota käyttökelpoiseen muotoon.

Näillä jo olevilla päästään jo hyvin alkuun, mutta mielenkiinnolla odotetaan uusia, oppimisverkostoille sopivia sovelluksia, joissa olisi otettu huomioon oppimisen eri ulottuvuudet sekä tiedonhankinnan ja tiedonkäytön näkökulmat.

Lähteet

Erkkola, J.-P. (2008). Sosiaalisen median käsitteestä. Sosiaalisen median käsitteestä. Lopputyö. Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu 2008. <http://erkkola.net/sosmed_kasite_erkkola.pdf> 26.9.2009

Järvenoja, H. & Järvelä, S. (2006). Motivaation ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana. Teoksessa Järvelä, S. & Häkkinen, P. & Lehtinen, E. toim. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY

Manninen, J. & Burman, A. & Koivunen, A. & Kuittinen, E. & Luukannel, S. & Passi, S. & Särkkä, H. (2007). Oppimista tukevat ympäristöt. Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Helsinki: Opetushallitus.

Manninen, J. & Pesonen, S. (2000). Verkko ja didaktiikka. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. toim. (2000). Aikuiskoulutus verkossa: Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Pönkä, H. & Impiö, N. (Toim.) (painossa) DevelOPE-hankkeen julkaisu. Oulun yliopiston oppimateriaalia -sarja, osia saatavilla luentomuistiinpanoina <http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalinen-media-oppimisympristn?src=embed> 26.9.2009.

Savolainen, R. & Kari, J. (2008). Tiedonkäytön ja oppimisen yhteyksistä – Informaatiotukimuksen näkökulma. Teoksessa Sormunen, E. & Poikela, E. toim. Informaatio, informaatiolukutaito ja oppiminen. Tampere. Tampere University Press.

Suoranta, Juha & Vadén, Tere (2008). Internetin avoin Wikiopisto haastaa kansalliset korkeakoulut. Helsingin Sanomat 28.1.2008, A2.

Oppimisverkostot, joihin viitattu

Sometu – Sosiaalinen media oppimisen tukena http://www.sometu.fi/

Tutkimusparvi http://tutkimus.parvi.fi/

Wikiopisto http://fi.wikiversity.org/


EDIT

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License